Katsaus: Suomen venäjänkieliset tilastojen ja tutkimuksen valossa

14.2.2018 15.09
Uutinen

Cultura-säätiö on julkaissut tilastoihin ja tutkimukseen pohjautuvan ajankohtaiskatsauksen Suomen venäjänkielisestä väestöstä sekä venäjänkielisistä järjestöistä. Tilastojen valossa venäjänkieliset on moninainen ryhmä, jossa yksilöiden Suomeen muuton syyt vaihtelevat paluumuutosta, pakolaisuudesta, perheen, työn ja opiskelun vuoksi muuttoon. Venäjänkieliset myös edustavat useita eri kansalaisuuksia ja etnisiä ryhmiä.

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2016 lopussa venäjän kielen äidinkielekseen väestörekisteriin ilmoittaneita oli Suomessa 75 444. Viime vuosina venäjänkielisten määrä on lisääntynyt noin 2 000–4 000 henkilöllä vuosittain. Venäjänkieliset asuvat keskittyneesti suurimmissa kaupungeissa ja muodostavat merkittävän vieraskielisen asukasryhmän useissa kunnissa ja maakunnissa.

Selvityksen tilasto-osiossa tarkastellaan muun muassa venäjänkielisen väestön alueellista jakautumista, muuttoliikettä, maahanmuuton syitä, ikärakennetta, perheiden koostumusta, koulutusta ja työllistymistä. Venäjänkielisiä myös verrataan aineistossa kantaväestöön.

Toisessa luvussa perehdytään Suomen venäjänkieliseen väestöön tuoreen, lähinnä yhteiskuntatieteellisen tutkimuskirjallisuuden valossa. Osiossa tarkastellaan venäjänkielisten kotoutumista, syrjintää, identiteettiä, ryhmäsuhteita ja mediankäyttöä.

Selvityksen mukaan osa venäjänkielisistä on kotoutunut Suomeen hyvin, mutta osa elää yhteiskunnan reunamilla. Kotoutumiseen liittyvät haasteet ovat vaihtelevista taustatekijöistä ja elämäntilanteista johtuen hyvin erilaisia. Syrjäytymisen kasaantumisen riskitekijöiksi on tutkimuksessa tunnistettu muun muassa heikko suomen kielen taito, ei-akateeminen koulutus ja ystävien puute.

Lue lisää:

Suomen venäjänkieliset: tässä ja nyt (culturas.fi)

Suomen venäjänkielinen väestö kasvaa nopeasti (culturas.fi)

Ajankohtaista