Kotoutuminen ja osallisuus edellyttävät ymmärrystä siitä, miten uuden kotimaan yhteiskunta toimii. Kotona Suomessa -pilottihankkeissa (ESR) on kokeiltu syksystä 2016 lähtien erilaisia yhteiskuntaorientaation malleja, joissa tarjotaan juuri maahan tulleille tietoa näiden omalla kielellä suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista. Kokemusten perusteella koulutusjaksot tuottavat merkittävää lisäarvoa kotoutumisen alkuvaiheeseen.

Yhteiskuntaa koskevan tiedon saaminen omalla kielellä mahdollistaa myös abstraktien ja monimutkaisten asioiden ymmärtämisen suomen kielen taidon puutteista huolimatta, ja saatua tietoa voidaan hyödyntää heti kotoutumisen alkuvaiheessa. Kotoutumisen alkuvaiheessa motivaatio oppia uuden kotimaan asioita on usein suuri, ja se saadaan orientaatiojaksoilla hyvin hyödynnettyä. Kahdesta kahdeksaan viikkoon kestäviin orientaatiojaksoihin on sisällytetty myös osallistujien henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa sekä yleensä suomen tai ruotsin kielen opetusta.

Malli heti kotoutumisen alkuvaiheeseen sijoittuvan koulutusjakson toteutukselle tulee Ruotsista, missä laki edellyttää, että kunnat tarjoavat humanitäärisin syin oleskeluluvan saaneille maahanmuuttajille vähintään 60 tuntia yhteiskuntaa koskevaa opetusta. Ruotsin mallista poiketen useimpien Kotona Suomessa -pilottihankkeiden toteuttamien orientaatiojaksojen kohderyhmää ovat kaikki maahanmuuttajat maahantulon syyhyn tai esimerkiksi työmarkkinastatukseen katsomatta.

Kiittävää palautetta myös osallistujilta

Osa orientaatiojaksoista on toteutettu niin, että opetus on ollut eri kielille tulkattua ja osassa opettajana ollut opiskelijoiden kanssa samaa äidinkieltä puhuva ja mahdollisesti samankaltaisen taustan omaava henkilö. Molemmista toteutustavoista on myönteisiä kokemuksia, mutta omakielisen opettajan antamaa opetusta voidaan pitää ylivoimaisena: se mahdollistaa Suomen ja kotimaan tapojen ja kulttuurin vertailun käyttämisen opetusmenetelmänä. Omakielinen opetus on myös tulkattua opetusta kustannustehokkaampaa, kun opettajan lisäksi ei tarvita tulkkia.

Pilottihankkeiden orientaatiojaksojen osallistujat ovat antaneet jaksoista kiittävää palautetta.  Joissain hankkeissa osallistujat ovat tuoneet esiin, että hyödyllisintä heille on ollut jaksolla tehty kulttuurierojen läpikäyminen. Lisäksi jotkut osallistujat ovat kokeneet, että koulutus on antanut uskoa siihen, että elämä ja pärjääminen Suomessa on mahdollista. Opiskeluryhmässä syntyneet sosiaaliset suhteet ovat myös olleet monille vasta maahan muuttaneille tärkeitä.

Omakielisten yhteiskuntaorientaatiojaksojen tarjoaminen on merkittävä askel kotoutumispalvelujen kehittämisessä. Jaksojen on todettu tuottavan huomattavaa lisäarvoa sekä kotoutumiskoulutukseen osallistuville kotoutujille että esimerkiksi työssäkäyville kotoutujille. Piloteista saatujen hyvien kokemusten perusteella olisikin tärkeää, että kotoutujille tarjottaisiin mahdollisuutta omakieliseen yhteiskuntatiedon opetukseen heti kotoutumisen alkuvaiheessa.

Ilona Korhonen, projektipäällikkö, Hyvä alku -hankesosio