Mitä pitää tehdä, jotta maahanmuuttajataustainen henkilö ymmärtää, oppii ja osaa toimia Suomessa? Nämä kysymykset nousevat usein esiin käytännön maahanmuuttajatyötä tekevien keskuudessa, ja ne ovat keskiössä aikuisten maahanmuuttajien oppimista, opettamista ja kotoutumista käsittelevässä väitöskirjassani Learning, teaching and integration of adult migrants in Finland.
Tutkimus perustuu haastatteluaineistoon aikuismaahanmuuttajaopiskelijoiden, kouluttajien ja rehtorin kanssa eräässä aikuiskoulutusoppilaitoksessa pääkaupunginseudun ulkopuolella. Haastateltavat olivat opiskelijoina tai ohjasivat maahanmuuttajia eri ammatillisissa koulutusohjelmissa.
Hyviä käytäntöjä oppimisen tukemiseen
Haastatelluista opettajista monet kertoivat kokeneensa erityisesti uransa alussa epävarmuutta ja epätoivoa opettaessaan maahanmuuttajia. Ensimmäisen epätoivon aallon jälkeen he olivat kuitenkin ryhtyneet toimiin. Ajan kanssa ja kokeilemalla monet huomasivat, että hidas puhuminen, selkokielisyys, silmiin tai opiskelijoiden suuntaan katsominen, toistaminen, vaikeampien sanojen selittäminen konkreettisten esimerkkien avulla ja tarinallistaminen toivat hyviä tuloksia maahanmuuttajien oppimisessa. Myös selkeä ja kuvallinen oppimismateriaali on tärkeä maahanmuuttajien onnistuneelle oppimiselle.
Nämäkään keinot eivät kuitenkaan aina takaa, että opiskelija ymmärtää kaiken. Matkan varrella opettajat kehittivät myös keinoja tarkistaa ymmärtämistä. Osa opettajista kertoi kyselevänsä opiskelijoilta, onko asiat ymmärretty, ja pyytävänsä heitä toistamaan omin sanoin opetetun asian tai ohjeet. Toiset taas tarjoavat heti tehtävänannon jälkeen lisäohjeita. Jotkut opettajista kiinnittävät huomiota pienryhmän muodostamiseen, niin että maahanmuuttajaopiskelijat voivat tarvittaessa saada tukea käsiteltävien asioiden ymmärtämisessä myös suomalaisilta opiskelijoilta.
Opettajat osoittavat paljon luovuutta ja joustavuutta saadakseen selville, mitä maahanmuuttajaopiskelija tietää ja osaa. Usein todettiin olevan hyödyllistä antaa mahdollisuus tehdä kokeet pienissä osissa, uusia kokeet tai täydentää kirjoittamistehtäviä puhumalla opettajan kirjoittaessa vastaukset muistiin. Huomiota ei kiinnitetä virheisiin, muiden kielten käyttö hyväksytään koetilanteissa ja omat taidot voi osoittaa näyttämällä. Joustavuus portfolio-tehtävän suorittamisessa ja näyttötutkintotilanteessa on myös merkityksellinen, samoin mahdollisuus hakea lisäaikaa opiskelulle tai saada joustavasti tukea kirjoittamistehtävien kirjoittamiselle. Tasapaino teoreettisten osien ja tekemällä ja työpaikoilla oppimisen välillä on myös olennainen asia aikuismaahanmuuttajien opettamisessa ja ohjaamisessa. Näiden keinojen totesivat myös haastateltavat maahanmuuttajaopiskelijat tukevan opetettavien asioiden ymmärtämistä ja oppimista.
Tutkimukseni valossa maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa työskenteleminen vaatii opettajilta paljon omien toimintatapojen pohdiskelua. Avaimena onnistuneelle maahanmuuttajien ohjaamiselle ja opettamiselle on jatkuva uusien toimintatapojen etsiminen sekä luovuus, joustavuus ja rohkeus kokeilla uutta.
Katarzyna Kärkkäinen, projektitutkija, Jyväskylän yliopisto
Lue lisää:
Learning, teaching and integration of adult migrants in Finland (jyx.juy.fi)