Opetushallitus antoi joulukuussa 2017 opetussuunnitelmasuosituksen vapaan sivistystyön lukutaitokoulutukseen, joka on tarkoitettu luku- ja kirjoitustaidottomille aikuisille maahanmuuttajille. Uusi koulutus on osa laajempaa uudistusta, jossa työ- ja elinkeinohallinnon vastuulla ollut aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Muutoksen ansiosta aikuisten maahanmuuttajien koulutusreitit monipuolistuvat vuoden 2018 alusta lähtien.

Uudistuksen taustalla on hallituksen tavoite nopeuttaa maahanmuuttajien koulutukseen ja työelämään siirtymistä ja madaltaa kotoutumiskoulutuksen ja sitä seuraavien koulutusten raja-aitoja. Niinpä aiemmin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla järjestetty luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyy osaksi opetus-ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa. Tarkoituksena on luoda pysyvät, rahoitukseltaan ennakoitavat ja muuhun koulutusjärjestelmään joustavalla tavalla kytkeytyvät mallit luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun.

Monta tietä luku- ja kirjoitustaitoon

Oppivelvollisuusiän ylittäneet nuoret, joiden koulutus- ja työurien kannalta peruskoulun suorittaminen on tärkeää, ohjataan jatkossa aikuisten perusopetukseen. Tämä polku on heille jatkossa ensisijainen vaihtoehto suorittaa peruskoulu. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetusta koskeva lainsäädäntö, rahoitus ja opetussuunnitelman perusteet on uudistettu. Perusopetus sisältää jatkossa erityisen lukutaitovaiheen sitä tarvitseville, alkuvaiheen ja perusopetuksen päättövaiheen opetuksen. Osa opiskelijoista osallistunee vain osaan vaiheista, ja opintoja voidaan henkilökohtaistaa kunkin vaiheen sisällä.

Uudistettu oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus mahdollistaa myös kotona olevien vanhempien ja muiden hitaasti etenevien ryhmien opiskelun. Opiskella voi joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Lisäksi aineopintoina voi opiskella yhden tai useamman oppiaineen kursseja.

Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutus on uusi koulutusmalli maahanmuuttajille, joiden työllistymistä ja kouluttautumista hankintatoimintana järjestetty perinteinen luku- ja kirjoitustaidon koulutus ei ole riittävän hyvin pysynyt tukemaan. Näiden opiskelijoiden koulutustaustat ovat usein hyvin erilaisia. Lisäksi heillä voi olla fyysisen tai psyykkisen terveyden pulmia, hankala elämäntilanne, traumataustaa, ongelmia muistin toiminnassa tai erilaisia oppimisvaikeuksia. Koulutustarjonnan katveeseen on lisäksi jäänyt kotona olevien vanhempien ryhmä. Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksessa he voivat opiskella luku- ja kirjoitustaitoa sekä suomen tai ruotsin kieltä joustavaan tahtiin tai sivutoimisesti. Opintoja voi yhdistää muihin toiminnallisiin opintoihin ja liikuntaan.

Kansalaisopistojen, kansanopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten rahoitusjärjestelmään on luotu mahdollisuus koulutuksen rahoitukseen 100 prosentin valtionosuudella, kun oppilaitoksen järjestämä koulutus on hyväksytty opiskelijan kotoutumissuunnitelmaan. Opetushallitus on antanut opetussuunnitelmasuosituksen tätä uutta vapaan sivistystyön koulutustehtävää varten.

Osana työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevaa kotoutumiskoulutusta maahanmuuttajilla on jatkossakin mahdollisuus vahvistaa latinalaisen kirjaimiston osaamistaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten hankkimassa, työvoimakoulutuksena järjestettävässä kotoutumiskoulutuksessa kotoutuja voi tarvittaessa vahvistaa latinalaisten kirjainten osaamista, jos hänellä on sellaiset oppimisvalmiudet ja koulutustausta, että lyhyehkö opintokokonaisuus riittää ja kotoutumiskoulutus on muutoin tavoitteiltaan hänelle sopivin vaihtoehto. Opetushallitus on päivittänyt tätä varten kotoutumiskoulutuksen toteutusmalleja.

Ohjauksen ja eri tahojen yhteistyön merkitys kasvaa

TE-toimistot ja kunnat ovat vastuussa kotoutumislain mukaisten alkukartoitusten järjestämisestä sekä kotoutumissuunnitelmien laatimisesta. Kotoutumissuunnitelmassa otetaan huomioon maahanmuuttajan lähtökohdat ja tavoitteet sekä arvioidaan erilaisten vaihtoehtojen soveltuvuus ja tarkoituksenmukaisuus.

On tärkeää, että valitun koulutuksen tarkoituksenmukaisuutta seurataan TE-toimistojen, kuntien ja oppilaitosten yhteistyönä. Siirtyminen muuhun koulutukseen tai opintoihin tulee mahdollistaa joustavasti, jos näyttää siltä, että valittu koulutus ei olekaan opiskelijalle paras vaihtoehto.

Muutokset edellyttävät jatkossa aiempaa suurempaa panostusta ohjaukseen. Ohjauksen merkitys korostuu erityisesti kotoutujalähtöisessä ohjauksessa koulutukseen: kotoutujan koulutustarpeiden ja elämäntilanteen tulee ohjata sopivan koulutuspolun valintaa.

Myös koulutuksen aikana tulee säännöllisesti pohtia kotoutujan opintojen henkilökohtaistamista ja koulutuspolun tarkoituksenmukaisuutta sekä tarvittaessa ohjata kotoutuja paremmin sopivaan koulutusmuotoon. Lisäksi opiskelijalle laaditaan jatkosuunnitelma koulutuksen aikana kotoutujan ja kouluttajatahon yhteistyönä.

Sekä aikuisten perusopetusta järjestävien oppilaitosten että vapaan sivistystyön uuden lukutaitokoulutuksen toteuttajien on välttämätöntä tehdä kiinteää yhteistyötä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa TE-toimiston ja kunnan kanssa. Erityisesti vapaan sivistystyön toimijoiden pitää olla aktiivisia, jotta koulutuksista saadaan mahdollisimman hyvin kohderyhmää palvelevia.

Leena Nissilä, vapaa sivistystyö ja kulttuuriryhmien koulutus -yksikön päällikkö, Opetushallitus

Kirjoitus on julkaistu 27.12.2017 Opetushallituksen blogissa

Lisätiedot:

Maahanmuuttajien koulutus (oph.fi)

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus