”Hehän kyllä huolehtivat omistaan.” Tällä lauseella kuitataan usein keskusteluavaus läheistään hoitavien maahanmuuttajien palvelutarpeista. Se on lause, jota emme haluaisi enää tällaisessa yhteydessä kuulla.
Omaishoito ilmiönä on useimmille ihmisille luonnollinen, tuttu osa elämää – rakkaista ihmisistä halutaan pitää hyvää huolta. Omaishoito virallisena käsitteenä on kuitenkin muualta Suomeen muuttaneille usein vieras, kuten myös sen tueksi kehitetty palvelujärjestelmä. Omaisen hoito kuuluu elämään, eikä edes osata ajatella, että sen tueksi olisi saatavilla palveluita. Kynnyskysymyksinä ovat huomataanko palveluita tarjota ja ovatko tarjottavat palvelut perheille soveltuvia.
Olemme Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:ssä kohdistaneet työtämme myös maahanmuuttajataustaisille omaishoitajille jo kolmen vuoden ajan. Sivuiltamme löytyy tietoa omaishoidosta eri kielillä.
Miksi emme sitten tyydy siihen, että maahanmuuttajat hoitavat omaisensa poissa palvelujärjestelmän silmistä ja mielestä?
Suomalaisessa yhteiskunnassa hyvinvoinnin edellytys on työnteko – elämä ilman työtä tarkoittaa useimmille köyhyysrajalla tasapainottelemista. Omaishoito on usein sitovaa, jonka vuoksi kielikursseille ei voida osallistua tai jo opittu kielitaito unohtuu vähäisten sosiaalisten kontaktien myötä. Ilman kielitaitoa on vaikeaa tietää omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, opiskella ammattia tai työllistyä. Omaishoitajalle kielitaidon ja ammatin opiskelu sekä työelämään osallistuminen eivät onnistu ilman sopivia palveluita hoidettavalle.
Kulttuurisensitiiviset hoivapalvelut mahdollistaisivat työn ja omaishoidon yhdistämisen
Virallinen kotouttamisaika voi jäädä liian lyhyeksi kotoutumisen ja omaishoidon yhdistelmässä. Kotouttamisvaiheessa tulisikin huomioida perheen sisäiset hoivatilanteet ja miettiä, miten hoitovastuun ottavan perheenjäsenen kielen oppimista ja kodin ulkopuolisia sosiaalisia kontakteja voitaisiin tukea. Tulisi tarkastella myös sitä, millaisia vaikutuksia kotiin hoitamaan jäämisellä on omaishoitajan taloudelliseen tilanteeseen nyt ja tulevaisuudessa.
Kulttuurisensitiivisten hoivapalveluiden kehittäminen mahdollistaisi maahanmuuttajille työn ja omaishoidon yhdistämistä sekä samalla edistäisi maahanmuuttajataustaisten ammattilaisten työllistymistä – ehkä myös palveluiden tuottajana toimimista.
Omaishoitotilanne voi tulla meille kaikille eteen jossain vaiheessa elämää joko hitaasti hiipien tai kertarysäyksellä. Voimme kukin miettiä, miltä tuntuisi huolehtia sairaasta tai vammautuneesta omaisestaan kielitaidottomana, vieraan palvelujärjestelmän keskellä.
Työmme jatkuu, jotta omaishoito voisi olla myös maahanmuuttajalle tietoinen, harkittu ratkaisu, joka ei johtaisi vähäosaisuuteen yhteiskunnassamme.
Tuulikki Hakala ja Riitta Ratia-Nummelin, Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Lue lisää:
Yhdenvertaisuutta ja osallisuutta monikulttuurisille omaishoitoperheille -hankkeen erikieliset materiaalit omaishoitajille (polli.fi)