Kotoutumisen hyvät käytännöt

Kotouttamisen osaamiskeskus kehittää kotoutumista edistävien hyvien käytäntöjen tunnistamista, esiin nostamista ja levittämistä. Osaamiskeskus keräsi teemoittain vuoden 2016 ajan hyviä käytäntöjä, jotka tukevat kotoutumisen alkuvaiheen eri osia. Hyvien käytäntöjen tunnistaminen, levittäminen ja tuotteistaminen jatkuu vuoden 2017 aikana.

Hyvä käytäntö voi olla uusi toimintamalli tai materiaali, joka on havaittu käytännössä toimivaksi. Hyvä käytäntö voi myös liittyä yksittäisen palvelun parantamiseen, asiakaslähtöisemmän palveluketjun rakentamiseen, organisaation laajuisiin rakenteellisiin muutoksiin tai toimintakulttuurin muutoksiin.

Osaamiskeskuksen kokoama asiantuntijaraati arvioi käytännöt ja valitsi niistä kotouttaminen.fi-sivustolla julkaistavat. Valittuja käytäntöjä levitetään valtakunnallisesti kotouttamistyön toimijoiden käyttöön.

Millainen on hyvä kotoutumista edistävä käytäntö?

  • Tavoitteellinen: vähentää etnistä eriarvoisuutta sekä parantaa uusien tulijoiden hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.
  • Asiakaslähtöinen: lähtökohtana ovat kotoutujien tarpeet ja olosuhteet.
  • Tilanteeseen sopiva: ottaa huomioon myös haasteelliset olosuhteet.
  • Vaikuttava: tuottaa asiakkaan näkökulmasta aiempaa parempia tuloksia.
  • Mallinnettava: sisältää selkeästi määritellyt olennaiset elementit ja prosessit, joiden avulla päästään asiakkaan kannalta toivottuun tavoitteeseen.
  • Yleistettävä: vaikuttavuus säilyy silloinkin, kun käytäntö otetaan käyttöön muissa vastaavanlaisissa toimintaympäristöissä.

Kotona Suomessa -hanke avustaa hyvien käytäntöjen tunnistamisessa

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen koordinoiman Kotona Suomessa -hankkeen aluekoordinaattorit ovat osaltaan mukana tunnistamassa hyviä käytäntöjä. Hanke osallistuu myös haussa valittujen hyvien käytäntöjen levittämiseen ja juurruttamiseen valtakunnallisesti. Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama valtakunnallinen hanke toteutetaan vuosina 2015–2017.