Kotoutumisen kaksisuuntaisuus

Vaikka viranomaisten tehtävänä on huolehtia kotoutumista edistävien palvelujen järjestämisestä, on maahanmuuttajalla kotoutumisessa aina aktiivinen rooli.

Kotoutuminen on kaksisuuntainen keskinäisen muuttumisen prosessi, jossa yhteiskunta muuttuu väestön monimuotoistuessa ja maahanmuuttaja hankkii yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Tässä prosessissa maahanmuuttajan omalla motivaatiolla, sitoutumisella ja omatoimisuudella on aina suuri merkitys.

Kotoutumisprosessiin liittyy keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Yhteiskunnan on tarjottava maahanmuuttajalle riittävät mahdollisuudet kotoutumiseen ja aktiiviseen osallistumiseen.

Vastaanottavalla yhteiskunnalla on puolestaan oikeus odottaa maahanmuuttajan osallistuvan aktiivisesti oman tilanteensa ja kotoutumisensa edistämiseen. Molempien osapuolten tulee omalta osaltaan huolehtia keskinäisen rakentavan vuoropuhelun ylläpitämisestä.

Kotoutuminen on luonteeltaan pitkäkestoista ja jatkuvaa. Kotoutumista voidaan tukea ja edistää toimenpiteiden ja palveluiden avulla, mutta kotoutuminen tapahtuu aina vuorovaikutuksessa suomalaisen yhteiskunnan kanssa, keskeisimmin arkipäivän tilanteissa ja lähiyhteisöissä, kuten päiväkodeissa, kouluissa, harrastustoiminnassa ja työpaikoilla.

Ajatus kaksisuuntaisesta kotoutumisesta sisältyy myös Euroopan unionin kotouttamispolitiikan yhteisiin perusperiaatteisiin.

Lue lisää:

Eu­roo­pan unio­nin ko­tout­ta­mis­po­li­tii­kan yh­tei­set pe­rus­pe­ri­aat­teet (Eu­ro­pean website on In­te­gra­tion)