Lapset ja nuoret

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumista edistävät toimet koostuvat tarvelähtöisesti erilaisista lapsen tai nuoren elämäntilanteeseen sopivista toimenpiteistä ja palveluista.

Lapselle ja nuorelle suunnattuja kotoutumista tukevia toimia voivat olla esimerkiksi

  • tuen tarjoaminen päivähoidossa ja koulussa
  • ikään ja kehitystasoon nähden riittävien terveyspalveluiden turvaaminen
  • harrastustoiminnan tukeminen
  • koko perheen kokonaistilanteen tukeminen
  • sosiaalisten suhteiden ja osallisuuden vahvistaminen.

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten kohdalla on tärkeää huolehtia suomen tai ruotsin kielen taidon kehittymisen sekä koulutuksellisen jatkumon turvaamisesta siten, että polku jatko-opintoihin ja työelämään olisi kaikkien nuorten ulottuvilla. Tavoitteeseen pääsemistä auttavat mahdollisimman varhain aloitetut tukitoimet ja erityisen huomion kiinnittäminen opintojen nivelvaiheiden sujuvuuteen sekä turvallisen ja kannustavan kasvuympäristön luomiseen.

Vanhemmat ovat lastensa ensisijaisia kasvattajia. Lasten kotoutumisen kannalta onkin tärkeää, että vanhempien kotoutumista ja vanhemmuuden edellytyksiä Suomessa tuetaan. Perheen lisäksi varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstö on avainasemassa huolehtimassa siitä, että lasten ja nuorten kasvuympäristö on mahdollisimman turvallinen. Kahdessa kulttuurissa elävää maahanmuuttajalasta ja -nuorta voidaan parhaiten tukea, kun toimitaan hyvässä yhteistyössä kaikkien perheenjäsenten kanssa.

Päivähoito ja peruskoulu

Neuvolassa, varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa voidaan tukea maahanmuuttajataustaisten lasten suomen/ruotsin ja oman äidinkielen kielen kehitystä sekä luoda perustaa koulussa ja työelämässä tarvittaville valmiuksille. Niillä on suuri merkitys maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten tilanteen ja tarpeiden tunnistamisessa. Päivähoidon ja peruskoulun kautta tukea tarvitsevat voidaan ohjata eteenpäin ja hyödyntää näiden tahojen piirissä toimivaa moniammatillista osaamista.

Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kanssa toimiessa tulee huolehtia vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön toimivuudesta. Tapaamisissa ja neuvotteluissa on hyvä käyttää tarvittaessa tulkkia ja varmistaa näin, että osapuolet ymmärtävät toisiaan.

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Henkilöllä, jolla on Suomessa vakituinen asuinkunta, on oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin kansalaisuudesta riippumatta. Palveluja suunniteltaessa on otettava huomioon myös heidän tarpeensa ja muun muassa erityiset opastuksen ja neuvonnan välineet.

Esimerkiksi terveyskeskuksen, äitiysneuvolan ja ennaltaehkäisevän lastensuojelun palvelut ovat tärkeitä perheiden kotoutumisen tukemiseksi. Maahanmuuttajien pääsy tarpeidensa mukaisiin vammais- ja mielenterveyspalveluihin tulee turvata yhdenvertaisesti.

Nuorisotyö, kulttuuri ja liikunta

Nuorisotyön, kulttuurin ja liikunnan avulla voidaan luoda yhteistoimintaa, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä sekä vahvistaa maahanmuuttajien osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta.

Suomessa kunnallisen nuorisotyön ohella nuorisolle järjestettävän toiminnan tuottamiseen osallistuvat monet kolmannen sektorin ja seurakuntien toimijat. Myös useat maahanmuuttajajärjestöt tekevät aktiivista nuorisotyötä.

Yhteisten kokoontumispaikkojen ja aktiviteettien kautta voidaan paitsi vahvistaa nuorten kiinnittymistä ja osallisuutta yhteiskuntaan, myös edistää eri ryhmien välistä kanssakäymistä ja hyviä etnisiä suhteita.

Kotoutumisen edistäminen taiteen ja kulttuurin avulla edistää maahanmuuttajien oman identiteetin, kielen ja kulttuurin vaalimista. Tätä voidaan tukea myös kirjastopalveluiden kehittämisellä, esimerkiksi järjestämällä erikielisiä satutunteja lapsille.

Liikuntatoimintaan osallistuminen voi osaltaan ehkäistä maahanmuuttajanuorten syrjäytymistä. Liikuntapalvelujen kehittäminen niin, että ne tavoittavat eri-ikäiset maahanmuuttajaryhmät kieli- ja kulttuurieroista johtuvista syistä huolimatta madaltaa kynnystä osallistua toimintaan. Esimerkiksi uimavuorojen järjestäminen erikseen maahanmuuttajanaisille ja -tytöille voi mahdollistaa osallistumisen liikuntaharrastukseen.

Lue lisää:

Nuo­ri­so­ta­kuu (nuorisotakuu.fi)

Lap­si- ja nuo­ri­so­po­li­tii­kan ke­hit­tä­mis­oh­jel­ma 2012–2015