Muu lainsäädäntö

Hallintolaki

Hallintolain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden.

Hallintolaki sisältää säännökset hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasioissa noudatettavasta hallintomenettelystä. Hallintolaki on yleislaki ja sitä noudatetaan, jos muussa laissa ei ole toisin säädetty. Siltä osin kuin kotoutumislaissa ei ole erityislainsäädäntöä, noudatetaan siis myös kotoutumista koskevissa hallintomenettelyissä hallintolakia.

Kansalaisuuslaki

Kansalaisuuslaissa säädetään niistä edellytyksistä, joiden nojalla henkilö saa, säilyttää tai menettää Suomen kansalaisuuden sekä menettelystä tällaista asiaa käsiteltäessä. Kansalaisuuslain perusteiden mukaan kansalaisuuden myöntämisellä voidaan tukea maahanmuuttajien kotoutumisen edistymistä sekä yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta.

Kotoutumislaki ei koske Suomen kansalaisuuden saanutta henkilöä.

Lastensuojelulaki

Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Suomessa kaikki lastensuojelutoimet on määritelty lastensuojelulaissa. Tämä tarkoittaa, että lastensuojelun viranomaisen toiminta ja päätökset perustuvat aina lakiin. Lastensuojelulaki koskee kaikkia maassa olevia lapsia riippumatta siitä, mikä on heidän Suomessa oleskelunsa peruste.

Suomessa lastensuojelun järjestäminen on kunnalle kuuluva tehtävä. Kunnissa lastensuojelusta vastaavat sosiaalityöntekijät.

Lapsen oikeuksista on säädetty erikseen Suomen perustuslaissa ja Suomessa voimaan tulleessa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, erityisesti lapsen oikeuksien yleissopimuksessa. Näissä korostetaan lapsen edun huomioon ottamista kaikessa viranomaistoiminnassa.  

Lapsen oikeuksia ei voida turvata yksin lastensuojelulain keinoin, vaan niiden toteuttaminen on myös muuta lainsäädäntöä ja muita viranomaisia sekä laajemmin koko yhteiskuntaa koskeva tehtävä.

Kotoutumislaissa viitataan lastensuojelulainsäädäntöön, erityisesti koskien lapsen edun selvittämistä sekä perheryhmäkoteja ja muita asuinyksikköjä (4 § ja 28 §).

Kielilaki

Kielilain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaiselle kuuluva oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa joko suomen tai ruotsin kieltä.

Tavoitteena on, että jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta, ja että yksilön kielelliset oikeudet toteutuvat ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.

Viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin laissa edellytetään. Myös maahanmuuttajalla on tietyin ehdoin oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään tai sellaisella kielellä, jota hän ymmärtää asian käsittelyn vaatimalla tavalla.

Oikeudesta käyttää viranomaisissa muita kieliä kuin suomen, ruotsin ja saamen kieltä säädetään oikeudenkäyntiä, hallintomenettelyä ja hallintolainkäyttöä koskevassa lainsäädännössä, koulutusta koskevassa lainsäädännössä, terveydenhuolto- ja sosiaalilainsäädännössä sekä muussa eri hallinnonaloja koskevassa lainsäädännössä (9 §).

Kun asiakkaalla on lain mukaan oikeus käyttää omaa kieltään, joka on muu kuin viranomaisen kieli tai asian käsittelykieli, on viranomaisen järjestettävä maksuton tulkkaus. Viranomainen voi myös itse huolehtia tulkkauksesta. (18 §.)

Suomen viranomaisen ulkomaille tai ulkomaalaiselle annettava taikka maan ulkopuolella käytettäväksi aiottu asiakirja voidaan antaa muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, jollei erikseen toisin säädetä
(22 §).

Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta

Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan, tilapäistä suojelua saavan ja ihmiskaupan uhrin toimeentulo ja huolenpito ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen. Samalla tulee ottaa huomioon EU:n lainsäädäntö ja Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset.

Lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä sovelletaan kansainvälistä suojelua hakevan ja tilapäistä suojelua saavan vastaanottoon sekä ihmiskaupan uhrin auttamiseen.

Vastaanottopalvelujen järjestämisestä vastaa vastaanottokeskus, jonka asiakkaiksi kansainvälistä suojelua hakeva rekisteröityy tai tilapäistä suojelua saava rekisteröidään. Vastaanottokeskus vastaa myös niiden kansainvälistä suojelua hakevien palveluista, jotka ovat järjestäneet majoituksensa itse. 

Vastaanottopalveluihin kuuluu majoitus, vastaanotto- ja käyttöraha, sosiaalipalvelut, terveydenhuoltopalvelut, tulkki- ja käännöspalvelut sekä työ- ja opintotoiminta. Toiminta voi sisältää suomen tai ruotsin kielen opetusta ja muita opintoja, lastenhoitoa, kotitaloustöitä tai muita ylläpitotöitä.

Kansainvälistä suojelua saavien sujuva muutto vastaanottokeskuksista kuntaan edellyttää hyvää yhteistyötä vastaanottokeskuksen, kunnan ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) välillä.

Kotoutumislain soveltamisen kannalta vastaanottolain tunteminen ja soveltaminen on tärkeää etenkin ilman huoltajaa olevan lapsen edustamista koskevissa asioissa (KotoL 7 luku).

Lisätietoa:

Hallintolaki (finlex.fi)

Kansalaisuuslaki (finlex.fi)

Lastensuojelulaki (finlex.fi)

Suomen perustuslaki (finlex.fi)

Euroopan ihmisoikeussopimus (finlex.fi)

Lapsen oikeuksien yleissopimus (finlex.fi)

Kielilaki (finlex.fi)

Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta (finlex.fi)

Pakolaisten vastaanoton käsikirja

Maahanmuuttajien palvelut lyhyesti: ymmärtäminen ja tulkkaus