Pakolaisten vastaanoton käsikirja

Humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan tarkoituksena on tarjota suojaa niille, jotka ovat joutuneet jättämään kotimaansa vainon tai väkivaltaisen konfliktin vuoksi.

Suomi on vastaanottanut kansainvälistä suojelua saavia, yleiskielellä pakolaisia, jo nelisenkymmentä vuotta. Suomeen suuntautuneen muuton taustalla on humanitääristen syiden sijaan ollut kuitenkin useammin työ, opiskelu tai perhe.

Myönnetyt oleskeluluvat ja rekisteröidyt oleskeluoikeudet vuonna 2015. Lähteet: Maahanmuuttovirasto ja Poliisihallitus

Lähteet: Tilastokeskus, Maahanmuuttovirasto, työ- ja elinkeinoministeriö.

Pitkittyneiden kansainvälisten konfliktien ja sotien vuoksi turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi Suomessa ja muualla Euroopassa vuonna 2015. Suomeen saapui vuonna 2015 yhteensä 32 476 turvapaikanhakijaa. Vuonna 2015 Suomeen saapui turvapaikanhakijoita ja kiintiöpakolaisia eniten Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja Syyriasta.

Lähde: Maahanmuuttovirasto.

Vastaanotto perustuu kansainvälisiin ihmisoikeuksiin ja sopimuksiin
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan maailmassa on tällä hetkellä yli 60 miljoonaa pakolaista, joista lähes 41 miljoonaa on maiden sisäisiä pakolaisia. Eurooppaan ja Suomeen pakolaisista saapuu vain murto-osa, sillä pakolaiset sijoittuvat useimmiten kriisimaiden naapurimaihin.

Lähteet: Eurostat, IDMC, UNHCR.

Suurin osa maailman valtioista Suomi mukaan lukien on sitoutunut noudattamaan YK:n vuoden 1951 Geneven pakolaissopimusta. Sopimukseen sisältyy palautuskielto maahan, jossa henkilöä uhkaa vaino. Suomen pakolaispolitiikkaan vaikuttavat myös muut kansainväliset sopimukset sekä EU-lainsäädäntö.

Lisätietoa:

Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR (unhcr.org)