Maahanmuuttajat Pohjois-Pohjanmaalla

Vuoden 2016 lopussa Pohjois-Pohjanmaalla vieraskielisiä on noin 3,1 % väestöstä. Maakunnassa asuu noin 10 980 vieraskielistä ja heistä yli 70 % asuu Oulussa. Pohjois-Pohjanmaalle muutetaan pääasiassa työn perässä ja perhesyistä. Suurimmat kieliryhmät maakunnassa ovat venäjän-, ruotsin-, englannin-, arabian- ja kiinankieliset.

Ouluun, Pudasjärvelle, Siikajoelle ja Raaheen on jo kauan tullut myös humanitaarisista syistä muuttavia. Oulussa on toiminut valtion hallinnoima vastaanottokeskus vuodesta 1991. Vuonna 2008 Pudasjärvelle avattiin Oulun vastaanottokeskuksen yksikkö. Ruukin vastaanottokeskus Siikajoella avattiin ensimmäisen kerran vuonna 1993. Sen jälkeen keskus on ollut muutaman kerran suljettuna. Uusimmat kiintiöpakolaisia vastaanottavat kunnat Pohjois-Pohjanmaalla ovat Kuusamo ja Utajärvi. Kuusamoon ensimmäiset kiintiöpakolaiset saapuivat syksyllä 2015 ja Utajärvelle keväällä 2016.

Kaikilla kunnilla on voimassa oleva kotouttamisohjelma

Pohjois-Pohjanmaan 30 kunnasta kaikilla on voimassa oleva kotouttamisohjelma.

Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategiassa maakunnan maahanmuuton visio 2020 määritellään näin: ”Pohjois-Pohjanmaa on Suomen moniarvoisin ja vetovoimaisin maakunta, jossa kulttuurienvälisyys on arkea. Maakunnan yhteisöt toimivat tavoitteellisesti siten, että työnantajilla on joustava työvoiman saatavuus, mikä osaltaan vahvistaa maakunnan kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Pohjois-Pohjanmaalla kaikista lähtökohdista tulleilla ihmisillä ja perheillä on hyvä elää, tehdä työtä, yrittää, opiskella ja asua.”

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskuksilla on yhteinen etnisten suhteiden neuvottelukunta, maahanmuuttoasiain toimikunta sekä laajamittaiseen maahantuloon varautumisen yhteistyöryhmä.