Maahanmuuttajat Itä-Suomessa

Itä-Suomi koostuu kolmesta maakunnasta: Pohjois-Savosta, Etelä-Savosta sekä Pohjois-Karjalasta. Kuntien välillä on eroja vieraskielisen väestön osuudessa: esim. Rautavaarassa (Pohjois-Savo) vieraskielisiä on 0,8% väestöstä (2015). Eniten vieraskielisiä on Pohjois-Karjalan Tohmajärvellä, 4,8% (2015). Joensuussa vieraskielisiä on 4,2%, Kiteellä 4,2% ja Lieksassa 4%. Kuopion ja Mikkelin vieraskielisten osuudet ovat alle 4%; Kuopiossa 3,5% ja Mikkelissä 3,4%.

Vieraskielisten osuus väestöstä Itä-Suomessa on 16148 (lähde: stat.fi 31.12.2015). Itä-Suomen alueella on suuria sisäisiä eroja: kansalaisia sadasta eri maasta ja yli 80 eri kieliryhmää.

Etäisyydet ovat Itä-Suomessa isoja, minkä vuoksi esim. koulutuksen järjestäminen ja siihen osallistuminen on usein haasteellista. Myös työllistyminen on vaikeaa, koska siihen liittyy usein muutto paikkakunnalta toiseen. Näistä syistä maahanmuuttajat muuttavat myös kokonaan pois Itä-Suomesta. Maahanmuuttajien työttömyysprosentti on Itä-Suomessa, kuten myös koko Suomessa, noin 2–3 kertaa kantaväestöä korkeampi.

Itä-Suomessa on yli 80 eri kieliryhmää

Itä-Suomen erityissijainti Venäjän rajan läheisyydessä on johtanut siihen, että kaikissa kolmessa maakunnassa venäjänkieliset maahanmuuttajat ovat yksi kotoutumispalvelujen suurimpia asiakasryhmiä.

Itä-Suomen alueella on sadan eri maan kansalaisia ja yli 80 eri kieliryhmää.

Maahanmuuttajien tulosyyt ovat erilaisia; yleisin on perhesyyt. Itä-Suomeen tullaan myös opiskelemaan: erityisesti Kuopiossa, Joensuussa sekä Mikkelissä on useita kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita. Itä-Suomen yliopistossa on opiskelijoina lähes sadan eri maan kansalaisia.

Työperusteinen maahanmuutto Itä-Suomessa jakaantuu kaikille alueille sekä aloille. Erityisesti maatalous sekä kausityöllistävä marjan- ja sienipoiminta ovat yleisiä aloja.

Kiintiöpakolaisia vastaanotetaan kaikkiin Itä-Suomen maakuntiin

Itä-Suomessa on kokemusta myös humanitaarisesta maahanmuutosta. Kiintiöpakolaisia on otettu vastaan Itä-Suomessa kaikissa kolmessa maakunnassa.

Kiintiöpakolaisten tulomaita ovat mm. Somalia, Irak, Myanmar, Kongo, Sudan, Afganistan, Syyria, Eritrea, Sri Lanka, Pakistan, Kiina.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia ja alaikäisten ryhmäkoteja toimii täällä hetkellä eri puolilla Itä-Suomea.

3. sektori tukee kotoutumista Itä-Suomeen

Itä-Suomen monipuolista (kaksisuuntaista) kotoutumista edistävää toimintaa tarjoavat aktiiviset kolmannen sektorin toimijat kuten mm. SPR, Kuopion Setlementti Puijola ry, Monikulttuurikeskus Kompassi, Linnalan Setlementti ry, Joensuun Setlementti ry, Monikulttuurikeskus MIMOSA, Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry (JoMoni), Suomen Pakolaisapu Itä-Suomessa, Moni-JAKE, seurakunnat sekä maahanmuuttajien yhdistykset, kuten esim. Lieksan Somaliperheyhdistys ry; Zonta-naiset; Maa- ja kotitalousnaiset; Martat; urheiluseurat; oppilaitokset. Lisäksi eri puolella Itä-Suomessa on aktiivista hanketoimintaa.

Sivujen sisällön on tuottanut Kotona Suomessa -hankkeen Hyvä Polku -osion Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan aluekoordinaattori Tanja Manner.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen koordinoimassa Kotona Suomessa -hankkeessa kehitetään maahanmuuttajien kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja. Hanke sisältää kaksi toisiaan tukevaa osiota; Hyvä alku ja Hyvä polku. Kotouttaminen.fi-sivustoa ylläpitävä kotouttamisen osaamiskeskus osallistuu osaamiskeskuksen toimintaa alueellistavan Hyvä polku -hankeosion toteuttamiseen. Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama valtakunnallinen hanke toteutetaan vuosina 2015–2017.

Lue lisää:

Kotona Suomessa -hanke