Kotouttaminen edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä

Kansainvälistyminen, maahanmuuttajien kuntalaisuuden tukeminen sekä sujuva kotoutumisprosessi vaativat

  • kunnan eri sektorien,
  • TE-palvelujen,
  • kunnassa toimivien järjestöjen,
  • maahanmuuttajien omien yhteisöjen sekä järjestöjen ja
  • kunnan elinkeinoelämän

välistä pitkäjänteistä ja suunnitelmallista yhteistyötä. Jo toiminnan suunnittelu on hyvä tehdä yhteistyönä, ja se tulee sisällyttää kunnan strategioihin.

Kunnassa voi toimia maahanmuuttoasioiden koordinaattori

Maahanmuuttotyö on järjestetty eri kunnissa eri tavoin, ja eniten siihen vaikuttavat maahanmuuttajien määrä ja se, millä perustein he ovat tulleet Suomeen.

Suurimmissa kaupungeissa on yleensä maahanmuuttoasioiden koordinaattori, joka huolehtii siitä, että pakolaisia koskevat asiat tulevat hoidetuiksi eri sektoreilla. Koordinaattorin tehtävänä on tiedottaa, konsultoida ja tarvittaessa kouluttaa muita kunnan sektoreita maahanmuuttoasioista.

Kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvien henkilöiden ja kiintiöpakolaisten alkuvaiheen vastaanotosta vastaa yleensä sosiaalitoimi. Jos kunnassa ei juuri ole muita maahanmuuttajia, sosiaalitoimi vastaa tavallisesti muistakin maahanmuuttoasioista.

Verkostomainen työskentely suositeltavaa

Keskeiset verkostokumppanit ovat terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, koulut, päivähoito, nuorisotoimi ja liikuntatoimi sekä työhallinto. Verkoston toimijoita ovat myös vertaistukihenkilöt, tulkit ja järjestöt. Muissa palveluissa pitäisi olla ainakin yksi sellainen yhteistyökumppani, joka on valmis ottamaan tiedotus- ja koordinaatiovastuuta maahanmuuttajien asioista.

Verkostoa tulee sitouttaa ja kouluttaa monikulttuuriseen työhön. Maahanmuuttajien kanssa työskenteleminen ei edellytä tulijoiden kulttuurien ja taustojen tuntemusta vaan pikemminkin avoimuutta ja halua oppia ihmisten erilaisia kommunikointitapoja ja kykyä kertoa selkeästi omista toimintatavoista.

Kulttuurienvälisen viestinnän erityispiirteistä, erilaisista käyttäytymiskoodeista ja tavoista hahmottaa keskeisiä käsitteitä, kuten terveys tai perhe, kannattaa keskustella vaikka vain verkoston jäsenten kesken- Omien asenteiden tunnistaminen lisää valmiuksia monikulttuuriseen työhön.

Mikäli verkosto on toimiva, kunnan työntekijät voivat yhteistyössä arvioida, miten kunkin henkilön kotoutuminen sujuu eri toimijoiden näkökulmasta. Viranomaisyhteistyö vähentää asioiden päällekkäistä hoitamista, ja näin kunkin toimijan tehtävät selkiintyvät suhteessa muihin toimijoihin.

Työntekijät saavat myös eri toimijoilta tukea omaan työhönsä, eikä heidän tarvitse ratkaista kaikkia asiakkaan ongelmia itse. Lisäksi yhteistyö mahdollistaa tiedonsiirron sujuvuuden työyhteisön jäsenten vaihtuessa. Asiakkaan luvalla tapahtuva tiedottaminen muille työntekijöille tuen saamiseksi on oleellisen tärkeää.

Mikäli kunnassa on tulijoiden kieltä puhuva työntekijä, hänet kannattaa kytkeä työhön mukaan. Toisaalta asiakkaat saattavat helposti tukeutua omakieliseen työntekijään enemmän kuin sellaiseen, jonka kanssa ei ole yhteistä kieltä. Vaarana on, että asiakkaat alkavat pyytää omakieliseltä työntekijältä apua sellaistenkin asioiden hoidossa, jotka eivät kuulu hänen tehtäviinsä, kuten tulkkina toimimiseen. Silloin hänen on ohjattava asiakas oikean palveluntarjoajan luokse.

Lisätietoa:

Vastaanottoon valmistautuminen