Ruotsi kotoutumiskielenä

Mitä kannattaa ottaa huomioon kotoutumiskielen valinnassa ja ohjatessa kotoutumiskielen valintaan? Seuraavat tiedot voivat olla avuksi ensimmäisen kotoutumiskielen valinnassa:

  • Maantieteellinen alue: Kielivalinnassa kannattaa miettiä myös sitä, millä alueella kotoutuja haluaa asua. Suomessa on 33 kaksikielistä kuntaa, enemmistö Pohjanmaalla ja Etelä- Suomessa. Vaikka ruotsinkieli näkyy vahvemmin Pohjanmaalla, ruotsia äidinkielenään puhuvia asuu eniten Helsingissä (35 000 henkilöä). Ruotsin kieltä voi käyttää kaksikielisissä kunnissa valtion ja kunnan viranomaisten kanssa. Vahvasti kaksikielisissä kunnissa on mahdollista elää pelkästään ruotsin kielellä.
  • Perhe: Jos puoliso/lapset/sukulaiset puhuvat ruotsia, voi olla luontevampaa opiskella ensin ruotsia. Näin tuetaan sosiaalista osallisuutta ja lähiyhteiskuntaan kotoutumista.
  • Työelämä ja ammatti: Kokonaan ruotsinkieliset työpaikat ovat harvinaisia Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, mutta tietyillä aloilla on mahdollista työskennellä ruotsin kielellä myös vähemmän vahvoilla ruotsinkielisillä alueilla. Näitä aloja ovat mm. päivähoito ja koulu, vanhustyö tai tutkimus. Suomen kielen perusteet tarvitaan kuitenkin valtaosassa työpaikoista.
  • Aikaisempi kieliosaaminen: Pohjoismainen liikkuvuus on suurta. Jos henkilöllä on aikaisempaa ruotsin kielen osaamista, voi olla syytä jatkaa samalla kielellä, jotta kotoutumisprosessi on nopeampi, ja henkilö pääsee nopeammin osalliseksi yhteiskuntaa.
  • Indoeurooppalainen kieli: Ruotsi koetaan monesti helpommaksi kieleksi oppia suomen kieleen verrattuna. On kuitenkin hyvin yksilöllistä, kuinka nopeasti kieltä opitaan. Indoeurooppalaisena kielenä ruotsi on lähellä englantia ja saksaa, jolloin se voi olla helpompi kieli oppia henkilölle, joka jo osaa indoeurooppalaisia kieliä entuudestaan.