Usein kysyttyä

Usein kysyttyihin on koottu työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) esitettyjä kotoutumislakia ja sen soveltamista koskevia kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia.

Alkukartoitus

Kysymys: TE-toimisto ja kunta aikovat sopia alkukartoituksen järjestämisestä niin, että kaikki kuntaan muuttavat uudet maahanmuuttajat ohjataan ensin kunnan alkukartoitukseen.

Vaikka kotoutumislain perusteluista voikin päätellä, ettei lakia valmisteltaessa tuollaista toimintamallia ole ajateltu, annetaan sopijaosapuolille kuitenkin vapaat kädet sopia asiasta paikallistasolla.

Onko yllämainittu menettely asianmukaista – riittävätkö alkukartoituskorvauksen määrärahat?

Vastaus: Vaikka kotoutumislain sanamuoto voidaan nähdä väljänä, niin työnjako on siinä kuitenkin määritelty: TE-toimiston tehtävänä on huolehtia omasta, työmarkkinoille suuntaavasta asiakaskunnastaan, ja kunnan tehtävänä on huolehtia niistä henkilöistä, jotka ovat kunnan asiakkaita.

Lähtökohtana on, että työtön maahanmuuttaja asioi TE-toimistossa. Hänen palveluntarpeensa arvioidaan kotoutumislain mukaisen alkukartoituksen avulla (10 §). Samalla alkukartoitus toimii maahanmuuttaja-asiakkaan palveluprosessin käynnistäjänä. Alkukartoituksen tarkoituksena on, että TE-toimiston palvelut voidaan suunnitella maahanmuuttaja-asiakkaan tarvetta vastaavasti.

TE-toimiston kotoutumislain mukaisena tehtävänä on huolehtia siitä, että TE-toimiston asiakkaille tehdään alkukartoitus. TE-toimisto ei voi siirtää tätä vastuuta kunnalle, eikä kunta toisaalta voi ottaa itselleen ”oikeutta” periä tätä kautta alkukartoituksesta maksettavaa korvausta (700 euroa / alkukartoitus).

Kunta ja TE-toimistot voivat kuitenkin tehdä keskinäisen sopimuksen siitä, että kunta toteuttaa sekä TE-toimiston että kunnan asiakkaille tehtävät alkukartoitukset. Tällöin TE-toimiston tulee huolehtia siitä, että se hankkii tarkoituksenmukaiset kartoitukset ja vastaa niiden kustannuksista.

Talousarviossa on varauduttu korvaamaan 2 000 maahanmuuttajan alkukartoitus. Nettomuutto maahan on vuositasolla noin 15 000 henkilöä, joten on selvää, että kunnan alkukartoitettavaksi on ajateltu ne ryhmät, joille ei tehdä kartoitusta TE-toimistossa.

Kotoutumissuunnitelman enimmäisaika

Kysymys: Maahanmuuttajalle on kunnan toimesta tehty kotoutumissuunnitelma ja hän tulee vasta myöhemmin TE-toimiston asiakkaaksi.

Alkaako kotoutumisajan laskenta kunnan tekemän kotoutumissuunnitelman alkamisesta, vaikkei kunta olisi järjestänyt asiakkaalle mitään kotouttamispalveluja?

Vastaus: Kotoutumislain mukaan ”kotoutumissuunnitelmaan oikeuttava enimmäisaika on kuitenkin kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta” (12 § 3 mom.). Mikäli kunnan laatima suunnitelma on ensimmäinen asiakkaalle tehty kotoutumissuunnitelma, niin ajan laskeminen lähtee liikkeelle siitä.

Kotoutumislain tarkoitus on, että kunta ja TE-toimisto tekevät kotoutumissuunnitelman yhdessä (13 §). Kunnan on siis syytä vähintään informoida TE-toimistoa siinä vaiheessa, kun kotoutumissuunnitelmaa ollaan allekirjoittamassa asiakkaan kanssa. Kotoutumislaissa säädetään niistä erityistapauksista, joissa toisen paikallisen toimijan ei tarvitse olla mukana (14 §).

Kuntouttava työtoiminta vs. kotoutumislaki

Kysymys: Onko henkilöllä mahdollisuutta osallistua kuntouttavaan työtoimintaan kotoutumisaikana?

TE-toimistoissa asia koetaan ongelmallisena. Kotoutujille ei voida tehdä aktivointisuunnitelmaa, mikä on käytännössä tarkoittanut sitä, että kuntoutuksen tarpeessa olevia ei ole voitu osoittaa kuntouttavaan työtoimintaan.

Vastaus: Laki kuntouttavasta työtoiminnasta toteaa melkoisen yksiselitteisesti, että lakia ei sovelleta henkilöihin, joilla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan (3 §). Eli nykyisen lainsäädännön voimassaoloaikana kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen kotoutumisaikana ei ole mahdollista.

Lue lisää:

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (finlex.fi)

Pohjoismaan kansalaisen rekisteröinti

Kysymys: Ohjeistetaanko pohjoismaisten kansalaisten rekisteröinnissä siten, että kotoutumissuunnitelma-aika alkaa maistraattiin kirjautumisesta (yli 6 kk:n asumisen kirjaaminen pakollinen)? Eli tästä kirjautumispäivämäärästä laskettuna kolmen vuoden jälkeen alkukartoitusta ja kotoutumissuunnitelmaa ei voida enää tehdä.

Vastaus: Pohjoismaiden, eli Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan (myös Färsaaret ja Grönlanti) välisiin muuttoihin sovelletaan Pohjoismaiden välistä, väestön rekisteröintiä koskevaa sopimusta.

Sopimuksen tarkoituksena on, että kaikki Pohjoismaiden välillä muuttavat ovat merkittyinä vain yhden valtion väestörekisteriin kerrallaan ja toisaalta se, ettei muuttaja jää kokonaan pois väestörekisteristä. Tulovaltion paikalliset rekisteriviranomaiset päättävät rekisteröimisen edellytyksistä.

Toisesta Pohjoismaasta Suomeen muuttavan on käytävä maistraatissa ilmoittamassa maahanmuutostaan viimeistään viikon kuluttua muuttopäivästä. Määräaikaista oleskelua, joka kestää alle kuusi kuukautta, ei yleensä pidetä muuttona. Tulovaltion paikallinen rekisteriviranomainen päättää, rekisteröidäänkö henkilö tulovaltiossa asuvaksi. Tämä rekisteröintipäivä on merkityksellinen pohjoismaalaisen kotouttamismääräaikoja laskettaessa.