Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys

Hyvät etniset suhteet edistävät maahanmuuttajien kotoutumista ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Pohja yhdenvertaisen kohtelun vaatimukselle löytyy Suomen perustuslaista. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja.

Yhdenvertaisuuteen liittyy oleellisesti syrjimättömyys. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (6 §).

Kotoutumislain tarkoituksena on edistää myös tasa-arvoa. Tasa-arvon edistämiseksi kotoutumislaissa kiinnitetäänkin erityistä huomiota naisten, lasten ja nuorten asemaan ja heidän kotoutumisensa tukemiseen.

Positiivinen erityiskohtelu

Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi yhdenvertaisuuslaki mahdollistaa positiivisen erityiskohtelun (7 §). Tällä tarkoitetaan menettelytapaa, jossa joidenkin ihmisryhmien edustajia voidaan tukea erityistoimin tilanteissa, joissa he ovat muutoin vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan.

Positiivinen erityiskohtelu voi käytännössä sisältää erityisten palvelujen tai etujen tarjoamista henkilöille, joiden asiointia heidän henkilöön tai taustaansa liittyvät syyt saattavat vaikeuttaa. Taustalla on ajatus siitä, että vaikka vähemmistön jäseniä kohdeltaisiin muodollisesti samalla tavoin kuin muitakin, se ei välttämättä johda todellisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen, vaan voi sulkea osan väestöstä joidenkin mahdollisuuksien ulkopuolelle.

Käytännössä positiivinen erityiskohtelu voi olla esimerkiksi pidemmän ajan varaamista asiointikieltä puutteellisesti taitavan maahanmuuttaja-asiakkaan asiakaspalvelutilanteeseen, tietyille ryhmille suunnattujen koulutuspalvelujen tarjoamista tai tiettyjen etuoikeuksien tarjoamista rekrytointitilanteessa.

Positiivinen erityiskohtelu ei ole suosimisjärjestelmä, jonka tarkoituksena olisi asettaa joku henkilö tai jokin ryhmä muita parempaan asemaan. Positiivinen erityiskohtelu täytyy kuitenkin kohdistua kaikkiin haavoittuviin ryhmiin yhtä lailla, jotta yhden haavoittuvan ryhmän erityiskohtelu ei entisestään heikennä toisen haavoittuvan ryhmän asemaa. Yhdenvertaisuuslaki antaa kuitenkin luvan muuten heikompaan asemaan jäävän henkilön mahdollisuuksia tukeviin toimenpiteisiin.

Tietyissä tilanteissa positiivinen erityiskohtelu on myös perustuslakiin perustuva velvollisuus, koska julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen (22 §). Etuoikeuksien antaminen joillekin ei saa kuitenkaan johtaa muiden ryhmien syrjimiseen. Tämän vuoksi positiivinen erityiskohtelu tulee aina pystyä perustelemaan riittävän hyvin ja sen tulee olla pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista.

Lisätietoa:

Suo­men pe­rus­tus­la­ki (finlex.fi)