Yhteisölähtöinen kotoutuminen voisi edistää kiintiöpakolaisten kotoutumista
Sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tilaama Yhteisölähtöisen kotoutumisen mahdollisuudet Suomessa -selvitys on valmistunut. Selvityksessä arvioitiin, soveltuisiko yhteisölähtöisen kotouttamisen malli kiintiöpakolaisten vastaanottoon ja kotoutumistyöhön Suomessa.
Yhteisölähtöinen kotoutuminen (engl. community sponsorship) on peräisin Kanadasta, ja sen soveltaminen on yleistynyt maailmanlaajuisesti rohkaisevien tuloksien myötä. Yhteisölähtöisellä kotoutumisella tarkoitetaan kotoutumisen mallia, jossa maahanmuuttaneella on noin viiden henkilön kummiryhmä, joka osallistuu kotoutumiseen 1-2 vuoden ajan. Kummiryhmän on tarkoitus auttaa alkuvaiheen asettumisessa, sosiaalisten verkostojen löytämisessä ja koko kotoutumisprosessin parantamisessa.
Jyväskylän yliopiston alaisen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen toteuttamassa selvityksessä arvioitiin Suomen mahdollisuuksia kehittää kummiryhmätoimintaa valtion, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyössä. Käytännön toteutettavuuden lisäksi selvityksessä arvioitiin yhteisölähtöisen kotoutumisen edellytyksiä, lisäarvoa ja mahdollisia haasteita.
Selvityksessä todetaan, että yhteisölähtöinen kotoutuminen voisi ehkäistä yksinäisyydestä ja arjen kumppanuuksien puutteesta johtuvaa pahoinvointia ja psykososiaalisia ongelmia. Kummiryhmien toiminta voisi tiivistää myös kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten välistä yhteistyötä.
Yhteisölähtöinen malli sai selvityksessä positiivisen vastaanoton
Selvityksen mukaan kotoutumista edistävät toimijat suhtautuvat kummitoimintaan myönteisesti. Pakolaisia vastaanottavien kuntien lisäksi yhteisölähtöisen kotoutumisen mahdollisuuksia kartoitettiin järjestöiltä, seurakunnilta, uskonnollisilta yhteisöiltä, tutkijoilta ja vapaaehtoistyössä toimivilta.
Selvityksessä ehdotetaan, että yhteisökummitoiminnalla olisi Suomessa valtakunnallinen koordinaattori. Koordinaattori huolehtisi tavoitteiden toteutumisesta, koulutuksesta ja paikallistoimijoiden tukemisesta. Paikallistason koordinaattorit olisivat vastuussa kummien rekrytoinnista, kiintiöpakolaisten ja kummien yhteen saattamisesta ja toimijoiden välisestä yhteistyöstä.
Selvityksessä ehdotetaan, että yhteisölähtöisen kotoutumisen mallia pilotoidaan muutamassa Suomen kunnassa. Kokeilun jälkeen toimintaa voidaan kehittää ja mahdollisesti laajentaa.
Euroopan komissio ja YK kannustavat yhteisölähtöiseen yhteisökummitoimintaan
Yhteisölähtöisen kotoutumisen malli esiintyy Euroopan komission maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden laajassa tiedonannossa ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kiintiöpakolaisia koskevassa strategiassa. UNHCR:n Pohjoismaiden ja Baltian edustaja Henrik M. Nordentoft toivottaakin suomalaisen selvityksen tervetulleeksi ja rohkaisee mallin perustamisessa.
Kiintiöpakolaisten vastaanotto on Suomen maahanmuuttopolitiikan keskeinen painopiste. Se on tapa kantaa vastuuta globaalisti ja tarjota suojelua sitä eniten tarvitseville. Tänä vuonna Suomi vastaanottaa 1 050 kiintiöpakolaista ja lisäksi pyrkii EU-yhteistyössä siihen, että toiminta saataisiin vakiinnutettua mahdollisimman moneen jäsenvaltioon.
Juuri julkaistussa selvityksessä todetaan, että pitkällä aikavälillä kansalaisyhteiskunnan kiinteämpi osallistuminen kotouttamiseen voisi puoltaa pakolaiskiintiön korottamista.
Lue lisää:
Yhteisölähtöisen kotoutumisen mahdollisuudet Suomessa
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote julkaisusta