FinMonik: Ulkomaalaistaustaiset käyvät muuta väestöä harvemmin lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolla

11.2.2020 10.01
Uutinen

Ulkomaalaistaustaisista pienempi osuus koko väestöön verrattuna käy harvemmin oman sairautensa takia lääkärin- tai sairaanhoitajan vastaanotolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore tutkimus nostaa esiin väestöryhmäkohtaisia terveyseroja, mutta tulokset antavat myös myönteisen kuvan Suomen ulkomaalaistaustaisen aikuisväestön terveydestä, hyvinvoinnista ja osallisuudesta.

Työssäkäyvät ulkomaalaistaustaiset kävivät myös selvästi vähemmän työterveyshuollon vastaanotolla verrattuna koko väestöön.

Ongelmia hoitoon pääsyssä oli erityisesti Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleilla. Heistä vain alle neljännes oli saanut vastaanottoajan aina. Kolmannes heistä koki, että he olivat päässeet tutkimuksiin riittävän nopeasti.

Ulkomaalaistaustaisten terveydelle ja hyvinvoinnille aiheuttivat haasteita kokemukset syrjityksi tulemisesta ja naisten kokema turvattomuus.Tutkimuksen mukaan pahoinvointi ja terveysriskien yleisyys korostuvat erityisesti maaryhmissä, joissa maahan muuttaminen on yleistä pakolaisuuden vuoksi.

Suurimmalla osalla ulkomaalaistaustaisista on vähintään yksi ystävä. He pitävät yhteyttä läheisiinsä, joilta he saavat myös tarvittaessa apua. Enemmistö ulkomaalaistaustaisista arvioi olevansa täysin työkykyisiä.

Palvelujen käyttöä voidaan tukea parantamalla saatavuutta ja saavutettavuutta

Ulkomaalaistaustaisten palveluiden käyttöä voidaan tukea esimerkiksi kehittämällä palvelujärjestelmää ja palvelupolkuja. Lisäksi ammattilaisten kouluttaminen ja yksilöiden tiedonsaannin tukeminen parantavat palveluiden saavutettavuutta.

Tutkimusraportissa suositetaan hyvinvointi- ja terveyskysymysten huomioimista osana kotoutumisprosessia ja kotoutumisen edistämistä.

FinMonik-tutkimus on laajin ulkomaalaistaustaiselle väestölle suunnattu tutkimus

Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus (FinMonik 2018–2019) on toistaiseksi laajin kyselytutkimus, joka on kohdennettu koko Suomessa asuvalle ulkomailla syntyneelle ulkomaalaistaustaiselle väestölle.

Tutkimuksessa kerättiin tietoa Suomen ulkomaalaistaustaisen aikuisväestön (18–64-vuotiaat) hyvinvoinnista, terveydestä, palvelujen käytöstä ja niiden kokemuksista sekä näiden taustatekijöistä. FinMonik-tutkimuksen vertailutietoina käytettiin FinSote 2018-tutkimuksen tietoja.

Tutkimusta rahoittivat työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) ja Espoon kaupunki.

Tutkimus julkaistiin THL:n ja TEM:n yhteistyössä järjestämän seminaarin Kotoutumisen tila Suomessa yhteydessä.

Lisätietoja:

Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa. FinMonik-tutkimus 2018–2019. Raportti 1/2020

FinMonik-tutkimus

.