Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

10 vinkkiä vastatulleiden kotoutumisen tukemiseen

Me maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden kanssa työskentelevät tahkoamme töitä ja mietimme kuumeisesti miten saisimme työtapamme ja palvelumme vastaamaan uusien maahanmuuttajien tarpeita nykyistä paremmin. Lisäksi samalla pitäisi säästää julkisia varoja. Tiivistin päässä jo pitempään pyörineet mietteet kymmeneen kohtaan, jotka voisivat nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista ja tehdä Suomesta meille kaikille mukavamman paikan.

  1. Käytä riittävästi aikaa luovaan järkeilyyn: miten itse haluaisit itseäsi kohdeltavan, jos olisit juuri muuttanut uuteen maahan ja kaupunkiin? Järkeilyn keinoin luodut toimintatavat eivät voi olla täysin pielessä.
  2. Kohtele uusia tulijoita alusta asti kaupunkilaisina, osana yhteisöä. Suomalaistuminen voi viedä aikaa, mutta paikallisyhteisön jäsen voi olla, vaikkei tuntisikaan itseään suomalaiseksi.
  3. Muista, että kaikki kaupunkilaiset ovat yhdenvertaisia, ja heillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet (ks. kohta 2).
  4. Kieltä oppii nopeimmin jutustelemalla. Suomessa arkipäiväisen jutustelun, small-talkin, puute on monien maanmuuttajien mielestä suurin ongelma suomen oppimisessa. Jutustele siis mahdollisimman paljon eri tilanteissa. Vaikka kanssaihmisen suomen kielen taito ei olisikaan vielä kummoinen, se paranee. Ja muista;  Englannin kieli ei auta asiaa.
  5. Suurin osa tulijoista on aikuisia ja selviämisen mestareita. Älä tee puolesta, mutta madalla kynnystä ja neuvo (vrt. kohta 4).
  6. Toimettomuus on myrkkyä. Kaikki työ on vasta maahan muuttaneelle tervetullutta – se toimii väylänä parempaan elämään ja luo merkityksen tunteen.
  7. Suurin osa työpaikoista täytetään Suomessa tuttavaverkostojen myötävaikutuksella. Avaa verkostosi, ja työnantajana luota sen verran, että tulija ehtii näyttää mitä osaa. Myös mentorointi on oiva apu työllistymisen tukemiseen.
  8. Suomessa arvostetaan muodollista osaamista ja sen todistavia suomalaisia papereita. Mikäli uudella tulijalla on jonkin alan tutkinto, sille kannattaa hakea Opetushallituksesta rinnastuspäätös mahdollisimman nopeasti. Päätös edellyttää tutkintoon liittyviä todistuksia, ja maahanmuuttaja tarvitsee usein täydentäviä opintoja, mutta yhtä kaikki: osaamisen hyödyntäminen ja täydentäminen osoittaa suunnan, mihin pyrkiä.
  9. Kerro vastatulleelle mahdollisimman avoimesti, mitkä yhteiskunnan täyteen jäsenyyteen pääsyn ehdot ovat: esimerkiksi kieli on avain yhteiskuntaan ja kansalaisuuteen, työllistyminen etenee parhaiten tutustumalla kantaväestöön, Suomen parasta antia ovat hienot opiskelumahdollisuudet lapsille, nuorille ja aikuisille. Näitä mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää, rakentaa sitten tulevaisuuttaan missä tahansa.
  10. Jos on kyse pakolaisesta: Pakolaisilla on jonkinasteiset mahdollisuudet valita asuinpaikkakuntansa, ja suurin osa haluaa suurimpiin kaupunkeihin, joissa on sukulaisia, tuttavia ja työtä. Niissä on kuitenkin surkea asuntotilanne ja ruuhkaa palveluissa. Pienemmillä paikkakunnilla palvelut toimivat joustavammin: oleskeluluvan ja opiskelupaikan kielikurssilta saa nopeammin, asuntotilanne on parempi, paikallisiin tutustuu helpommin (ja oppii kieltä) ja elämä on halvempaa. Myöhemmin kun perusasiat ovat kunnossa, voi miettiä asuinpaikkakuntaansa uudelleen.

Kaiken kaikkiaan on hyvä muistaa, että maahanmuuttajien kotoutumiseen vaikuttavat enemmän vastaanottavan yhteiskunnan rakenteet – talous, työmarkkinat, maahanmuuton historia, kotoutumispalvelut, valtaväestöasenteet – kuin se, keitä ja millaisia maahanmuuttajat sinänsä ovat.

Annika Forsander, kehittämispäällikkö, kotouttamisen osaamiskeskus, työ- ja elinkeinoministeriö

Lisää kommentteja