Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Hankkeet kehittävät uusia kotouttamisen malleja – vai kehittävätkö?

Julkaisupäivä 22.3.2019 13.07 Blogit

Ene Härkönen suorittamassa tulityön kurssia työssään ammattikorkeakoululla.Minulla on ongelma. Toimin ammatillisen kotoutumisen alalla, ja tällä alalla näyttää Suomessa olevan paljon toimijoita. Meillä on lukuisia hyviä ja huonoja kokemuksia, mutta missä niistä tiedotetaan? Minulla on tunne, että kun pilotoin jotakin uutta, en olekaan ensimmäinen, joka sitä Suomessa kokeilee.

Minulla on siis lukuisia kollegoita, vau! Me kartoitamme maahanmuuttajien ammatillista osaamista ja vertaamme sitä suomalaisen työelämän tarpeisiin. Me viemme heidät työpajoille ja työpaikoille kotoutumaan. Me tuemme maahanmuuttajia, työnantajia ja työpaikkaohjaajia. Tavoitteenamme on saada maahanmuuttaja kotoutumaan työn avulla. Me kokeilemme erilaisia osaamisen kartoituksen menetelmiä, kartoitamme osaamista useilla toimialoilla, eri ympäristöissä ja eri rahoituslähteillä.

Jos kollegani ovat kehittäneet esimerkiksi osaamisen kartoituksen dokumentointia varten lomakkeita, mistä voisin löytää ne helposti? Hankkeilla on todennäköisesti omat kotisivut, mutta jos en edes tiedä hankkeen olemassaolosta, miten voin löytää niiden sivut? Jos hanke on jo päättynyt, onko kotisivuja enää olemassakaan?

Uusi joustava työllistämismalli kotouttaa

KIITO-Hankkeessa on tavoitteena luoda uusi, joustava työllistämismalli erityisryhmille.  Käytännössä me pyrimme testaamaan, millä toimenpiteillä, rahoituksella, tukitoimilla ja ohjauksella työssä kotoutuminen on mahdollista. Hankkeessa kehitetyllä KIITO-polulla on kolme vaihetta, jotka ovat ammatillisen osaamisen kartoitus, kotouttava valmennus tai työssä kotoutumisen koulutus (tai molemmat) ja työllistyminen.

Ensimmäiset kaksi vaihetta toteutetaan työvoimapoliittisina toimenpiteinä, kolmannessa vaiheessa ollaan työsuhteessa työnantajaan. Polku voi päättyä jokaisen vaiheen jälkeen – automaattisesti ei pääse etenemään. Helmikuun 2019 loppuun mennessä olemme kartoittaneet 103 maahanmuuttajan ammatillisen osaamisen, kotouttavaan valmennukseen on jatkanut 22 ja työssä kotoutumisen koulutukseen 46 henkilöä. Työsuhteen KIITO-koulutuksen jälkeen on saanut 14 osallistujaa. Meillä on siis jo jonkin verran käytännön kokemusta.

Osaamista kartoitetaan kolmella osa-alueella

Osaamisen kartoituksessa on kolme osa-aluetta: ammatillisen osaamisen kartoitus, yksilöhaastattelu ja suomi toisena kielenä osuus. Ammatillisen osaamisen kartoittamisen tavoitteena on selvittää osallistujan todellinen osaaminen tai valmiudet alalle ja tehdä ne näkyviksi. Yksilöhaastattelun tavoitteena työ- ja toimintakyvyn arvioiminen ja jatkosuunnitelmien selvittäminen. Osion suomi toisena kielenä tavoitteena on selvittää, millaista kielen tukea osallistuja tarvitsee ja miten sujuvasti hän osaa käyttää mobiililaitteita, internetiä, sovelluksia.

Ammatillista osaamista dokumentoidaan lomakkeen avulla, jossa on neljä osa-aluetta: elinikäisen oppimisen taidot, työn perusteena olevan tiedon hallinta, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta ja työprosessien hallinta. Ennen kartoitusta peruslomaketta muokataan sopivaksi kyseessä olevalle toimialalle. Mikäli meillä on tiedossa mahdollinen työssä kotoutumisen yritys, kartoituksessa pyritään selvittämään työnantajan edellyttämiä valmiuksia.

Oleellisena osana kartoitusjaksoon kuuluu KIITO-opiskelijoiden yksilöhaastattelut, joiden tavoitteena on selvittää muun muassa maahanmuuttajan elämäntilannetta ja jatkosuunnitelmia sekä arvioida työ- ja toimintakykyä. Yksilöhaastattelu antaa mahdollisuuden tunnistaa kohderyhmässä ilmeneviä mahdollisia vahvemman tuen tarpeita ja käydä keskustelua asiakkaalle sopivasta palvelusta joko KIITO-polulla tai muissa palveluissa.

Suomi toisena kielenä -osuudessa ei testata kielitaitotasoa, vaan siinä keskitytään kielellisen tuen tarpeen selvittämiseen. Yksi tärkeä tehtävä on kyseessä olevan alan kielitaitovaatimuksista opiskelijalähtöisesti koottava käsitekartta esimerkkeineen. Se auttaa opiskelijoita hahmottamaan sitä, millaista kieltä työelämä kyseisellä alalla heiltä odottaa. Kouluttajalle puolestaan käsitekartta antaa tietoa mm. siitä, millaista alan sanastoa opiskelijat jo osaavat.

Kartoituksen lopussa pidetään kartoitusta toteuttavien ammattilaisten yhteispalaveri, jossa pohditaan kartoituksen antaman tiedon pohjalta maahanmuuttajalle sopivimpia jatkopolkuja.

Erilaiset todellisuudet vaikuttavat odotuksiin

Kartoituksessa on ollut maahanmuuttajia 35 eri maasta, joten ennakkokäsityksiä ja odotuksia työllistymisestä on monenlaisia. KIITO-hankkeessa olemme törmänneet ns. kolmeen todellisuuteen: maahanmuuttajan todellisuus, kartoituksen todellisuus ja työpaikan todellisuus. Maahanmuuttajalla on usein korkea käsitys omasta osaamisestaan ja hänen voi olla vaikea hyväksyä sitä, että pätevyysvaatimukset kotimaassa ja Suomessa ovat erilaisia. Useilla toimialoilla vaativampiin työtehtäviin edetään avustavien tehtävien kautta ja usein maahanmuuttajat kokevat sen turhauttavaksi, koska heillä on erilaiset odotukset työtehtävistä.

Kartoituksen ja työpaikan todellisuuksista tuon esimerkiksi metallialan maahanmuuttajan, jolla oli erinomainen ansioluettelo: ammattikoulutuksen lisäksi hänellä oli kotimaastaan myös ammattikorkeakoulututkinto sekä alan työkokemusta. Lisäksi työnantaja oli etukäteen tiedossa. Perfect match, ajattelin optimistisesti kartoituksen aikana.

Vierailin yrityksessä noin viikko sen jälkeen, kun maahanmuuttaja oli aloittanut kotoutumisen yrityksessä. Toimitusjohtaja totesi ”tilanne on ristiriitainen: maahanmuuttaja on tunnollinen ja sitoutunut ja haluaa tehdä töitä, mutta minulla ei ole sellaisia tehtäviä, joita hän voisi tehdä”. Ajattelin, että olen väärässä yrityksessä. Osallistuja oli itse sitä mieltä, että työnantaja on mukava ja hän osaa tehdä näitä töitä. Toimitusjohtaja puolestaan totesi, että opiskelijan perehdytys tulisi olemaan hyvin pitkä ja veisi työparin kaiken työajan ja pienessä yrityksessä siihen ei ole varaa. Tällaista tilannetta emme osanneet ennakoida kartoituksesta saadun tiedon pohjalta.

Osaamisen kartoitus KIITO-hankkeessa on tehokas ja tuo esille maahanmuuttajien osaamista useasta eri näkökulmasta, mutta meidän pitää muistaa, että lyhyen kartoituksen aikana saadaan suppea käsitys osallistujan ammatillisesta osaamisesta. Todellinen osaaminen saadaan näkyväksi vasta pidemmällä koulutusjaksolla.

Meillä on runsaasti erilaista kokemusta ammatillisen kotoutumisen saralla ja olisin erittäin kiitollinen, jos voisin lukea muiden kokemuksia ja esimerkkejä. Me olemme kehittäneet omassa hankkeessamme muun muassa ammatillisen osaamisen kartoituksessa käytettävän lomakkeen ja mietin, miten saisin välitettyä sen kollegoilleni helposti. On meillä hankkeessa muitakin kokemuksia, joista alalla toimivat voisivat kiinnostua – polkupyörää ei tarvitse joka kerta keksiä uudestaan.  

Kuten aiemmin kirjoitin, KIITO-hankkeen suunnitelman mukaan hankkeessa on tavoitteena luoda uusi, joustava työllistämismalli erityisryhmille. Parhaamme teemme, että saavutamme tavoitteen. Jostain syystä tätä kirjoittaessa minulle tuli taas tunne, että olemmeko oikeasti luomassa jotakin uutta. Olisiko samankaltainen malli jo olemassa? Jossain... Mutta missä?

Ene Härkönen, projektipäällikkö, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

KIITO – kiinni työhön ja osaamiseen -hanke käynnistyi syyskuussa 2016.  Kohderyhmäksi on määritelty kotoutumisajan piirissä olevat maahanmuuttajat, joilla on aiempaa ammatillista osaamista tai työkokemusta. KIITO-hankkeen päätoteuttajana toimii Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK ja osatoteuttajina Silta valmennusyhdistys ry sekä Tampereen Ammattikorkeakoulu TAMK. Tutustu KIITO-hankkeeseen. 

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita