Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Kielitietoisuus on monimuotoisen toimintakulttuurin dynamo

Katri KuukkaMaahanmuuttajataustaiset oppijat ja heidän oppimisensa haasteet ovat tuoneet valokeilaan kielen merkityksen kaikessa oppimisessa. Suomen heikentyneest menestyksestä OECD:n PISA-tutkimuksessa sekä neljäsluokkalaisten luonnontieteiden ja matematiikan osaamista mittaavassa TIMMS-tutkimuksessa on löydetty syitä muun muassa oppilaiden heikoista lukemisen ja laskemisen perustaidoista sekä lukuharrastuksen laskusta.

Keväällä 2016 valmistunut perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä -oppimäärän oppimistulosten arviointi puolestaan kertoo toisenlaista tarinaa maahanmuuttajataustaisten oppijoiden osaamisesta. Arviointiin osallistuneista 1 350 oppilaasta 87 prosenttia saavutti hyvän osaamisen tason tai ylitti sen. Syynä menestykseen oli ennen muuta oppilaiden koulunkäyntiaika Suomessa: heistä puolet oli käynyt maassa koko perusopetuksensa.

Haasteellisena voidaan nähdä jälkikäteen se, että arvioinnin kriteerinä käytetty taitotasoasteikko ja sen määrittämä hyvä osaaminen ei vastaa eri oppiaineille ominaista kielen osaamista tai tekstikäytänteiden hallintaa, joita oppilaalta eri oppiaineiden opiskelussa ja erityisesti perusopetuksen päättyessä edellytetään. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän hyvä osaaminen perusopetuksen päättyessä määritelläänkin opetuksen tavoitteista johdettujen kriteerien mukaan, ei enää taitotasoasteikon viitekehyksessä. Tämä antanee tulevaisuudessa totuudenmukaisemman kuvan oppilaiden osaamisesta suhteessa myös perusopetuksen jälkeiseen opiskeluun.

Kielitietoisuus vaatii muutosta toimintakulttuurissa

Eri kouluasteiden mittava opetussuunnitelmien uudistustyö toteutettiin vuonna 2016. Päiväkodit ja koulut ottivat uudet opetussuunnitelmat käyttöön viime syksynä. Näiden yhteisöjen kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus kasvaa jatkuvasti, minkä myötä toimintakulttuurin kehittämisen keskeisenä lähtökohtana on kielitietoisuus.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kielitietoisuuden määrittelyn lähtökohta on se, että jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen on monikielinen ja jokaisella tiedonalalla on oma kielensä. Kielitietoisuuden näkökulma opetukseen ei siis tarkoita sitä, että vain maahanmuuttajataustaisten oppijoiden opetusta tulisi tarkastella uudelleen. Kyse on syvemmästä muutoksesta yhteisön toimintakulttuurissa ja opetuksessa. Jokainen aikuinen on kielellinen malli ja jokainen opettaja opettamansa oppiaineen opettaja – kaikille oppijoille.

Kielitietoisen opetuksen sekä laajemmin kielitietoisen toimintakulttuurin kehittäminen ja tukeminen edellyttää, että niille annetaan yhteisössä riittävästi aikaa, tilaa ja tukea. Kielitietoisuuden dynamon pyörittäminen on mitä suurimmassa määrin johtamisen kysymys. Pedagogisesti ja eettisesti kestävä, kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta tukeva toimintakulttuuri edellyttää, että johtajalla on tietoinen näkemys siitä, miten kaikkien oppijoiden mahdollisuuksia kielellisten resurssien kartuttamiseen tuetaan, miten eri oppiaineita opetetaan kielitietoisesti, miten tehdään yhteistyötä – ja miten kannetaan yhteisvastuu jokaisen oppijan oppimisesta.

Katri Kuukka, KT, opetusneuvos, Opetushallitus

Lue lisää:

Kotonen: Koulutus luo osallisuutta yhteiskuntaan ja työelämään

Lisää kommentteja