Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Kohti perhelähtöistä kotouttamista

Julkaisupäivä 10.7.2019 11.54 Blogit

Perhe on yleensä voimavara ja turvaverkko yksilölle. Jos muutoksen myllerryksessä koko perhe ei saa tukea, sillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia uuteen maahan sopeutumiseen. Perheen sisäiseen dynamiikkaan voi vaikuttaa kotoutumisen eriaikaisuus, erot suomen kielen osaamisessa ja tilanne lähtömaissa. Näiden asioiden vaikutus kotoutumiseen on meillä Oulussakin havaittu asiakastyössä ja on aloitettu kehittämistyö tilanteen parantamiseksi.

Laki kotouttamisen edistämisestä ja valtakunnalliset strategiat ohjaavat kotouttamistyötä, mutta käytännössä kotouttaminen tapahtuu paikallisesti. Kotouttamisen onnistumiseen vaikuttaa toimintaympäristö, maahantulijoiden taustat, alueen työllisyystilanne ja toisaalta paikalliset rakenteet ja rajat. Perinteisesti toimenpiteitä suunnitellaan ja kohdistetaan yksilöön, mutta viime aikoina on alettu miettimään koko perheen tilanteen huomioon ottavaa kokonaisvaltaista kotouttamista.

Pureudun tässä kirjoituksessa muutamiin Oulussakin havaittuihin asioihin sekä keinoihin, joilla haasteisiin on vastattu.

Poikkihallinnollisuudessa viisasten kivi?

Yksi yleinen johtopäätös, joka Oulun perheiden kotouttamispalveluiden kehittämisessä on tehty, on poikkihallinnollisen asiantuntijayhteistyön tärkeys.

Suomeen saapumisen jälkeen alkuvaiheen kotoutumistoimien alkaessa, perheellä on kohtaamisia monien eri viranomaisten ja ammattilaisten kanssa, jotka kaikki tekevät parhaansa edistääkseen kotoutumista. Tapaamisia voi olla neuvolassa, terveyskeskuksessa, maistraatissa, TE-toimistossa, koulussa, päiväkodissa ja niin edelleen. Jos tulijat eivät ole etukäteen tutustuneet suomalaiseen palvelujärjestelmään kohtalaisen perusteellisesti, se tuntuu väistämättä vaikealta kokonaisuudelta. He joutuvat kertomaan samat asiat useaan kertaan, mutta jotkin kotoutumisen kannalta merkittävät asiat jäävät vain jonkin yksikön tietoon.

Palvelujärjestelmät, hallinnointi ja organisointi ovat asiakkaita varten eikä toisin päin. Suuremmissa kaupungeissa organisaatiorakenteet voivat estää poikkihallinnollista yhteistyötä. Vastassa on myös tietoturvalait, tietojärjestelmien yhteensovittamisen haasteet sekä ajan puute. Laki kotoutumisen edistämisestä velvoittaa yhteistyöhön, mutta käytännön tasolla yhteistyötä ei tehdä riittävästi.

Oulussa poikkihallinnollista asiantuntijayhteistyötä on alettu kehittää asteittain. Kaupungissa yhdellä palvelukeskittymällä järjestetään maahanmuuttoteeman ympärillä säännöllisesti moniammatilliset aamukahvit. Verkostotapaamiseen osallistuu asiantuntijoita mm. neuvolasta, terveyspalveluista, lastensuojelusta, maahanmuuttajapalveluista, varhaiskasvatuksesta, kouluista ja järjestöistä. Tämä on ollut jo valtava askel eteenpäin. Eri toimijat ovat havainneet, että muillakin on täsmälleen samoja haasteita ja joillakin niihin jo ratkaisuja. Jatkossa aamukahveja on tarkoitus laajentaa useammalle alueelle.

Lisäksi Oulussa pilotoidaan syksyn aikana perheen kotouttamissuunnitelman menetelmä. Ensimmäisessä vaiheessa suunnitelma tehdään sosiaalipalveluissa ja jatkossa otetaan mukaan myös muita viranomaisia tarpeen mukaan.

Mahdollisuuksia aidolle vuorovaikutukselle

Perheiden kotouttamisessa tulisi pohtia, annetaanko perheelle tilaa ja mahdollisuus kertoa omia näkemyksiään lasten kasvatuksesta, haasteista ja voimavaroista. Onko oletusarvo se, että täällä osataan kaikki paremmin ja suomalainen tapa tehdä asioita on se oikea tapa? Jos tavoite on sama, eli lasten hyvinvointi, miksi ei voi olla monta eri tapaa lähestyä asiaa tai ainakin keskustella niistä?

Oulussa on alettu tarjota perheterapeuttista keskustelutukea erityisesti perheenyhdistämisen kautta tulleille perheille. Tästä on saatu erittäin rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta. Työskentelyssä hyödynnetään monenlaisia perheterapeuttisia menetelmiä (mm. sukupuu, korttityöskentely, perheen elämänjana) ja käsitellään roolimuutoksia, parisuhderistiriitoja ja perheen elämän asettumisesta uomiinsa pitkän eron jälkeen. Näin avataan mahdollisuus perheelle kertoa heidän tavoistaan toimia perheen eri elämäntilanteissa ja löydetään yhdessä sopivat ratkaisut.

Vanhemmat voivat myös kokea yksinäisyyttä ilman omia tukiverkostoja, yhteisöä ja naapureita. Auttaa paljon, jos joku aikaisemmin jo kotoutunut vanhempi sanoo ”kyllä sinä pärjäät” tai ”teit oikein” tai ”apua on saatavilla”. Oulussa on pidemmän aikavälin tavoitteena tukea tällaista kotoutumisen eri vaiheissa olevien perheiden verkostoitumista.

Peruspalvelut perusasia

Kotouttavat erityispalvelut kuten suomen kielen opetus, kotosuunnitelma tai kotokoulutus ovat tärkeitä, mutta vähintään yhtä tärkeää maahanmuuttajaperheiden kotoutumisen edistämiselle on maahanmuuttotaustaisten kuntalaisten huomioiminen. Päiväkotien, terveyskeskusten, koulujen tai virastojen henkilökunnan osaamisen kehittäminen on yksi keino. Lisäksi on tärkeää kohdistaa lisäresursseja alueisiin ja palveluihin, missä on enemmän vieraskielisiä, jotta lapsille ja perheille voidaan tarjota yksilöllistä tukea.

Oulussa on alkanut valtion avustuksella hanke varhaiskasvatuksen positiivisen diskriminaation edistämiseksi. Hankkeen avulla ammattilaista perhetyön osaamista kohdennetaan alueille, joissa on tunnistettu syrjäytymisriskejä indikaattoreihin perustuen. Perhetyö tukee vanhemmuutta, vahvistaa sujuvaa arkea ja kokoaa kotouttamisen lähiverkoston vahvistamalla yhteistyötä. Hanke on vasta alussa, mutta positiivisen diskriminaation vaikutuksista on olemassa tutkimusperäistä tietoa, jonka mukaan maahanmuuttajataustaiset lapset ja perheet hyötyvät siitä eniten.

Kaiken kaikkiaan kotouttaminen on dynaaminen prosessi. Toimintaympäristö on jatkuvassa myllerryksessä ja siksi kotouttamistyössä jatkuva kehittäminen on avainasia. Täytynee hyväksyä se, että koskaan ei tule valmista, mutta suunta on aina parempaan.

Priyanka Sood, monikulttuurisen työn koordinaattori, Oulun kaupunki

Kirjoitus on osa työ- ja elinkeinoministeriön Sylvia-hankkeen Pakolaisesta kuntalaiseksi -verkostopäivän blogisarjaa. Sarjan teemana on perhelähtöinen kotouttava pakolaistyö. Kesän aikana julkaistavissa blogikirjoituksissa esitellään näkökulmia, toimivia käytäntöjä sekä ajankohtaista tutkimus- ja kehittämistyötä, jotka tukevat pakolaistaustaisten perheiden kotoutumista. Kaikki sarjan kirjoituksen julkaistaan yhteen koottuna kotouttaminen.fi:ssä syksyllä 2019.

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita