Hyppää sisältöön

Kotoutuminen.fi-blogi tarjoaa näkökulmia kotoutumiseen

Kotoutumisen osaamiskeskus julkaisee kotoutuminen.fi:ssä kotoutumiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat erityisesti yhteistyökumppanit, hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotoutumisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat. Blogin yhteydessä voimme myös julkaista hankkeiden tuloksia ja tuotoksia. Myös osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat kirjoittavat blogiin.

Otamme vastaan blogikirjoituksia koko ajan. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan blogiin, ota yhteyttä: [email protected].

Blogeja voi kommentoida ja kommentoija vastaa siitä, että hänen tekstinsä on lakien ja hyvien tapojen mukaista. Blogin ylläpitäjät päättävät, mitkä viestit julkaistaan. Blogikirjoittajat eivät ota kantaa/vastaa yksittäisten henkilöiden tilanteisiin liittyviin kysymyksiin. Kirjoitukset ja kommentit eivät edusta työ- ja elinkeinoministeriön virallista kantaa.

Blogin sisältöön liittyvät oikeudet

Palvelun kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat työ- ja elinkeinoministeriöllä (TEM). TEM pidättää itsellään kaikki oikeudet blogisivuston sisältöön. Kommentoija myöntää TEM:lle oikeuden julkaista tai olla julkaisematta aineiston, jonka kommentoija on lähettänyt kommentointipalstalle.

Blogit

Kohti ylisukupolvista dialogia

Julkaisupäivä 13.11.2020 12.21 Blogit

Armi Itätalo Nuoret elävät nuoruuttaan eri ympäristössä ja ajassa kuin heidän omat vanhempansa. Nuoret kokevat, että heidän vanhempansa eivät tiedä riittävästi siitä, minkälaisten vaatimusten ja haasteiden keskellä he elävät. Kunnioitus vanhempia kohtaan ja epätietoisuus vanhempien reaktiosta saattaa estää nuorta ottamasta asioita puheeksi. Vanhempien mielipiteellä ja hyväksynnällä on kuitenkin suuri merkitys nuorille ja he kaipaavat vanhempien tukea ja ymmärrystä.

Monet maahanmuuttajataustaiset nuoret kokevat vaikeaksi keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa (THL 2018). Sama havainto on toistunut yhdistyksemme monikulttuurisen nuorisotyön arjessa.Perheiden toimivalla keskusteluyhteydellä on todettu olevan suojaavia vaikutuksia ja se kannattelee nuoria monissa vaikeuksissa (Wargh ym. 2015). Muutos kohti toimivampaa vuorovaikutusta ei kuitenkaan tapahdu yhtäkkiä vaan pienin askelin. Sekä nuorten että vanhempien tulee tehdä töitä ja pyrkiä luomaan ymmärrystä muuttuneita näkemyksiä kohtaan.

Kaikkea ei myöskään tarvitse muuttaa. Avoimen vuorovaikutuksen ja keskustelun siemen voidaan kylvää lähtemällä liikkeelle pienistä teoista ja oivalluksista.

Perheen merkitys on keskeinen kotoutumisprosessissa

Perheen rooli on kotoutumisen kannalta keskeinen tekijä. Vaikka perheenjäsenet eivät asuisi fyysisesti samassa paikassa, he voivat silti vaikuttaa moninaisin tavoin elettyyn arkeen. Yksilökeskeisen lähestymistavan sijaan tarvetta olisikin kokonaisvaltaisemmalle huomioinnille: nähdä yksilö suhteessa hänet ympäröivään yhteisöön.

Perhe voi toimia turvakilpenä maahanmuuttajataustaiselle nuorelle. Kun nuori opettelee uusia paikallisia tapoja, voi perhe tarjota sellaista sosiaalisen identiteetin vahvistusta, jota uusi vieras yhteiskunta ei välttämättä pysty tarjoamaan.

Maahanmuutto ravistelee perheen vakiintuneita rooleja. Jotta vanhempien on mahdollista säilyttää oma roolinsa nuoren ensisijaisena kasvattajana, heidän tulee saada siihen tukea. Hankaluudet kielen kanssa ja vaihtuneet roolit saattavat aiheuttaa tilanteen, että vanhempi kokee jäävänsä ilman merkityksellistä roolia. Vieras yhteiskunta voi näyttäytyä epäilyttävältä ja turvattomalta. Tahto turvata oman lapsen hyvä tulevaisuus ja pelko auktoriteetin menettämisestä voi saada vanhemman tarrautumaan aiempaa tiukemmin nuoren rajoittamiseen. Tämä taas saattaa näyttäytyä nuorelle epäluottamuksena häntä kohtaan.

Epäluottamuksen ilmapiiri ja puhumattomuus synnyttävät helposti väärinymmärrysten kierteen, joka puolestaan saa aikaan konflikteja sukupolvien välille.

Dialogin käynnistämiseen tarvitaan työkaluja

Nova-hankkeen rooli on toimia nuorten viestin välittäjänä, sillanrakentajana ja dialogin edistäjänä. Dialogin käynnistämiseen tarvitaan työkaluja ja menetelmiä ottaa sensitiivisiä asioita puheeksi.

Hankkeen aikana nuoret ovat itse toimineet asiantuntijoina heitä koskevien asioiden esiin tuomisessa. Vanhemmille suunnatut, usealla eri kielellä tuotetut videot tiivistävät nuorten näkemykset ja toimivat hyvänä alustuksena aiheisiin.

Hankkeessa on tuotettu opas monikulttuuriseen perhetyöhön, josta löytyy työkaluja puheeksi ottamiseen sekä menetelmiä vanhemmuuden tukemiseen. Tärkein painoarvo on kuitenkin nuorten itse ideoimilla ja tuottamilla videoilla, joiden ympärille hankkeessa tuotettu opas nojaa.

Niiden avulla on mahdollista kylvää ajatuksen siemen.

Armi Itätalo, kehittämissuunnittelija, Pakolaisnuorten tuki ry, Nova-hanke.

Lähteet:
THL (2018). Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskyselyn tuloksia. Työpaperi 15/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Wargh, M. & Konu. A. & Kivimäki, H. & Koivisto, A. & Joronen, K. 2015 8. ja 9. luokkalaisten masentuneisuus ja perhetekijät. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 52: 78– 90.

Pakolaisnuorten tuki ry:n Nova-hankkeessa (2017-2020) on kehitetty monikulttuurista perhetyötä viestinnällisellä ja nuorilähtöisellä otteella. Hanketta on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus.

Lue lisää:
Videoterveisiä vanhemmille – Keskustelun avauksia ja menetelmiä vanhemmuuden tukemiseen
www.kolvi.fi/kehittamistoiminta