Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Kotoutumiseen tarvitaan koti

Melis Ari-GurhanliYLE 1:n Perjantai -ohjelma kysyi helmikuussa, miksi hyvinvoivassa Suomessa vielä on ihmisiä, jotka asuvat kadulla? Jaksossa näytetty 30 kilometriä päivässä -dokumenttielokuvan päähenkilöt Heidi ja Niclas saivat ohjelman kautta asuntotarjouksen Mikkelistä. Olisivatko he valmiita muuttamaan Mikkeliin, jos asunto odottaisi heitä siellä, kysyi ajankohtaisohjelman juontaja Pekka Vahvanen. Heidi itki onnesta ja vastasi, että kyllä ovat.

Asunnottomuus on Suomessa laskenut viitenä vuotena peräkkäin. Suomi onkin ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus vähenee. Asunnottomia on maassamme silti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) selvityksen mukaan 7 450 henkilöä, mikä on yhtä monta liikaa. Heistä 6 700 on yksineläviä ja lisäksi asunnottomana on 325 perhettä. Joka neljäs Suomen asunnottomista on maahanmuuttajataustainen.

Asunnottomuuden vaarassa olevien henkilöiden määrä on vielä korkeampi. Asunnottomuuteen johtavat polut pitää tunnistaa mahdollisimman varhain, sillä asunnottomuuden vähentämisen painopiste on ennaltaehkäisy. Ennaltaehkäisytyössä maahanmuuttajat tarvitsevat erityispalvelua olemassa olevien asumisneuvontapalvelujen ohella.

Miksi maahanmuuttajat tarvitsevat asumisen erityispalveluja?

Maahanmuuttajien kielikynnys on otettava huomioon palveluiden suunnittelussa. Vaikka sosiaaliohjaajat, viranomaiset ja asumisneuvonantajat myöntävät olevansa valmiita palvelemaan selkosuomella asiakkaitaan, nykyisen palvelujärjestelmän verkkoriippuvuutta ei tunnusteta monimuotoistuvassa Suomessa. Miten suomea hyvin rajallisesti osaava asiakas löytää organisaation huolellisesti laatiman asumisoppaan asianomaisen organisaation verkkosivuilta? Miten kyseinen henkilö täyttää hakemuksen asumiseen liittyvästä valituksestaan verkossa, kun hakemus on piilossa monen välilehden alla? On hyvin ymmärrettävää, että Suomeen vasta tulleet, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat tarvitsevat tukihenkilöitä. Vapaaehtoisista on kuitenkin pulaa.

Luotamme nykypäivänä liian paljon verkossa oleviin materiaaleihin miettimättä näiden saavutettavuutta; puhumattakaan palveluiden fyysisestä saavutettavuudesta. Järjestelmässämme on vielä paljon kehitettävää. On tunnustettava, että asumisen kulttuurit eroavat suuresti maasta toiseen. Asumisen eri muodoista on informoitava lisää etenkin vasta maahamme saapuneille henkilöille.

Maahanmuuttajien asunnottomuuden ehkäisyhankkeessa on kohdattu monta nuorta miestä, joiden mielestä alle 20 m2 asunnossa asuminen muistuttaa vankilaa. Helsingin trendikkäästä asumistyylistä heillä on eroavia mielipiteitä. Taustalla on usein tietämättömyyttä pääkaupunkiseudun asumisen realiteeteista.  Järjestelmä voisi myös kannustaa tehokkaammin kimppakämppäasumiseen. Tällä hetkellä monet pelkäävät taloudellisen tuen vähenevän, mikäli he muuttavat kaverinsa kanssa yhteisasuntoon. Onneksi on olemassa asumisen ABC:tä tarjoavia ruohonjuuritason toimijoita. Kuinka hyvin nämä toimijat tavoittavat varsinaisen kohderyhmänsä ja kuinka paljon on päällekkäistä toimintaa yhden ratkaisumallin ympärillä – pistää miettimään.

Pääkaupunkiseudulle vai vetovoimaisiin kuntiin

Asunnon löytäminen on haasteellista. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei yksinkertaisesti ole riittävästi tarjolla pääkaupunkiseudulla. Heidi ja Niclas olivat valmiita muuttamaan pois asunnon perässä, mutta maahanmuuttajia houkuttelee monikulttuurisempi pääkaupunkiseutu.  Pienimmissä kunnissa asumisen kustannukset ovat matalammat ja palvelujonot lyhyempiä. Suomen kielen oppiminenkin onnistuu usein pienemmissä kunnissa nopeammin. Kumpi olisi kustannustehokkaampi, nopeampi ja pysyvämpi ratkaisu: kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävä rakentaminen pääkaupunkiseudulle vai pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevia kuntien kehittäminen vetovoimaisemmiksi?

Melis Ari-Gurhanli, projektikoordinaattori, Katto-hanke

STEA:n rahoittaman Moniheli ry:n Katto-hankkeen tavoitteena on ennaltaehkäistä maahanmuuttajien asunnottomuutta ja levittää tietoa asumisasioista.

Lue lisää:

Katto-hanke
#100Katto-videokampanja
30 kilometriä päivässä -dokumenttielokuva (areena.yle.fi)
ARA:n selvitys asumisesta 2016 (ara.fi)
Koulutus maahanmuuttajien ja asumisasioiden parissa työskenteleville, to 27.4.2017, klo 13.00–16.15



 

 

Lisää kommentteja