Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Kotoutumista kantapään kautta meillä ja muualla

Kotoutumisen edistämisen keinot vaihtelevat ympäri maailmaa. Mitä arkisista kotouttamistyön onnistumisista ja epäonnistumisista voidaan oppia? Mikä on resepti onnistuneeseen kotoutumiseen? Omien kokemusteni mukaan kielen oppiminen ja lähiympäristön tuki ovat olleet oleellisia kotoutumisen edellytyksiä. Samoihin tuloksiin on päädytty myös tutkimuksissa.

Muista kieli

Vierailin jokin aika sitten työni puolesta kotimaisessa teollisuuslaitoksessa. Siellä oli työharjoittelussa lukuisia maahanmuuttajia. Venäjän kieli raikui yhdessä, somali toisessa ja arabia kolmannessa nurkassa.

Kysäisin vaivihkaa työnjohtajalta, josko kannattaisi hieman sekoittaa ryhmiä, jotta maahanmuuttajat oppisivat tuntemaan toisensa ja puhumaan vaikka yhteistä kieltä, suomea. ”Meneehän se näinkin, viihtyvät paremmin keskenään” – kuului kuittaus.

Bill – amerikkalainen mentori

Olin 1980-luvun lopulla Yhdysvalloissa University of Michiganissa vierailevana tutkijana. Ensimmäinen työpäivä alkoi työpaikkaan ja uusiin kollegoihin tutustumisella. Lopuksi johtaja ilmoitti, että Bill on kuukauden ajan mentorini – hänen kauttaan voin hoitaa työhöni liittyvät käytännön ongelmat.

Bill esitteli minut yliopiston hallinnon edeskäyville, opetti kirjaston käytön (opettajilla oli omat oikeudet), vei hyviin kuppiloihin, joissa taas oli hyvät verkostoitumismahdollisuudet.  Ystäväni oli korvaamaton tuki. Humanistina Bill opetti minulle käytännön englantia, samoin hän huolehti ääntämyksestäni (”did you say five or wife?”).

Kun kuukauden kuluttua mentorointi loppui, koin olevani omillani. Ainoa mitä en jäänyt kaipaamaan, olivat Billin säännölliset mari-tuokiot. Vietnamin sodan veteraanina hän hoiti sotatraumaansa polttamalla mietoja huumeita.

Tutkimusten näkökulma

Hieman samansuuntaiseen lopputulemaan on päätynyt tieteellisesti dosentti Marja Tiilikainen muutaman vuoden takaisella tutkimuksellaan ”Menestyvät maahanmuuttajanaiset”.  Hänen tulostensa perusteella menestymisen taustalla on keskeisintä naisten oma motivaatio. Tämän lisäksi puolison, hyvien työtovereiden ja erityisesti oman työnantajan taustatuki ovat edistämässä urakehitystä.

Tutkimukseen osallistuneet naiset olivat myös vankkumattomia pohjoismaisen hyvinvointimallin kannattajia: suomalainen palvelujärjestelmä, kuten edullinen päivähoito ja ilmainen koulutus edistivät merkittävästi heidän urakehitystään.

Kotoutujan lähiyhteisöön kuuluvat myös sitoutuneet ammattilaiset

Siirtolaisuusinstituutin vanhemman tutkijan Krister Björklundin tutkimus ”Haluun koulutusta, haluun työtä ja elämän Suomessa” tukee myös työn ja motivaation merkitystä kotoutumiselle. Hän tutki yksin tulleiden alaikäisten, mutta nyt jo aikuistuneiden, maahanmuuttajien selviytymistarinoita.

Oma motivaatio, työn saaminen ja lähiyhteisön tuki – siinä keskeinen resepti heidänkin onnistuneelle kotoutumiselleen. Tässäkin tapauksessa lähiyhteisöön kuului sitoutunut ammattihenkilöstö kotoutumisprosessin eri vaiheissa.

Me ollaan mentoreita kaikki

Uudessa hallitussopimuksessa kaavaillaan parempaa kotouttamispolitiikkaa, samoin tavoitteena on edistää maahanmuuttajien työllistymistä ja edistää suomen kielen osaamista.  Me jokainen voimme omalla panoksellamme olla mukana toteuttamassa hallitussopimuksen henkeä ja tavoitetta, kaikissa meissä on pieni Bill.

Ismo Söderling, dosentti, Siirtolaisuusinstituutti

Dosentti Ismo Söderling työskentelee eläkkeelle siirryttyään Siirtolaisuusinstituutissa vierailevana tutkijana. Hän on ollut Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja 1996-2009, ja Siirtolaisuusinstituutin johtaja 2010-2015.

Kirjallisuus:

Björklund, Krister (2014): ”Haluun koulutusta, haluun työtä ja elämän Suomessa”. Yksintulleiden alaikäisten pakolaisten kotoutuminen Varsinais-Suomessa. Siirtolaisuusinstituutin tutkimuksia A48. Painosalama Oy, Turku.
Tiilikainen, Marja (2008): Menestyvät maahanmuuttajanaiset. Väestöntutkimuslaitos, E 33. Vammalan Kirjapaino Oy, Helsinki.
Valtioneuvosto (2015): Ratkaisujen Suomi. Neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta.

Lisää kommentteja