Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Kun verkkokotoutumiskoulutus muuttuu marginaalista normiksi

Raisa Haikala ja Marja AholaKun aloitimme verkossa toteutettavan kotoutumiskoulutuksen vuonna 2015, oli paljon epäilyjä, onko se mahdollista ja millaisella taidolla pääsemme aloittamaan. Kotoutumiskouluttajat tekivät taustatyötä kautta maailman ja selvisi, että vastaavanlaista yhtä laajasti ei vielä ollut järjestetty.

Australiasta löytyi samankaltainen, mutta sielläkin aloitettiin korkeammalta taitotasolta.

Arffmanin kotoutumiskoulutuksen konkarit ja pedagogit lähtivät tekemään koulutusta saavutettavuuden näkökulmasta. Toteutuksen piti näyttäytyä opiskelijoille ja opettajille helppona ja vaivattomana.

Nyt koronavirus on muuttanut tilanteen siten, että niiden opettajien, joiden digiloikka on jäänyt hipsutteluksi, onkin kerralla kurottava kuilu umpeen.

Saavutettavuus on tärkein lähtökohta

Kokemuksemme maahanmuuttajakoulutuksesta verkossa voivat toimia esimerkkinä kaikille. Arffmanin verkkokotokoulutuksesta julkaistiin syksyllä 2019 raportti vuosien 2015–2018 opinnoista. Verkkokoto jatkuu ja kehittyy edelleen ja on juuri monipuolistumassa työelämän kielitaidon suuntaan.

Arffman on vienyt viikossa 905 maahanmuuttajaopiskelijaa ja 70 opettajaa verkkoon. Jos Arffmanin koulutuskonseptia ei olisi suunniteltu sekä opiskelijalle että opettajille saavutettavaksi ja näin ollen äärimmäisen helpoksi, se ei olisi onnistunut. Se on ollut nytkin äärimmäisen vaativa urakka – mukana on ollut lukuisia hitaita opiskelijaryhmiä lähes nollatason kielitaidolla opiskelemassa omilla laitteillaan, pääosin kännykällä. Opettajista useimmilla ei ollut aikaisempaa kokemusta verkko-opettamisesta.

Konsepti näyttäytyy "mukaan hyppääjille" (opiskelijat ja opettajat) (mahdollisimman) helppona. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että konsepti olisi taustalla yksinkertainen. Kaikki skenaariot ja yksityiskohdat on pitänyt ennalta miettiä, testata, muuttaa kokonaan monta kertaa, testata uudelleen, epäonnistua ja lopulta onnistua. Ilman vahvaa tietoisuutta, mitä tehdään, toteutus ei onnistuisi.

Verkko on väline – pedagogiikka kaiken ydin

Kotoutumiskoulutus verkossa on saanut kiitosta ja tunnustusta valtakunnallisesti. Se toimii, koska siinä on yhdistynyt pedagoginen, kielellinen ja tekninen saavutettavuus. Koko prosessi on alkanut asiakkaan tarpeista ja toteutus on perustunut aitoihin vuorovaikutustilanteisiin ja taitojen oppimiseen.

Verkkokotoutumiskoulutuksesta saatuja kokemuksia on jaettu avoimesti. Kouluttajat ja yhteistyötahot ovat hioneet konseptia yhdessä opiskelijoiden kanssa. Se toimii, koska konseptissa on lähdetty liikkeelle tarpeista ja tarvittavista taidoista. Kaikki muu, kuten moninkertaiset kirjautumiset tai metakieli, on karsittu pois. Oppimisesta on tehty kohderyhmän näköistä ja kokoista, kohderyhmälle räätälöityä.

Tässä on iso yhteistyön mahdollisuus ja mahdollisuus loikata suoraan nykyaikaiseen ja toimivaan pedagogiikkaan.

Marja Ahola (kuvassa oikealla), yrittäjä, Gimara Oy ja Raisa Haikala (kuvassa vasemmalla), palvelujohtaja, Arffman

Lähteet / lisätietoja:

Valtiontalouden tarkastusvirasto. 2018. Tuloksellisuustarkastuskertomus. Kotoutumiskoulutus. 15/2018. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset. Helsinki. Grano.  [Viitattu 31.10.2019].  

Haikala, R. 2019. Arffmanin verkossa toteutetut kotoutumiskoulutukset  4/2015–6/2019. Raportti vuosilta 2015–2019.  [Viitattu 31.10.2019].

Lisää kommentteja