Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Miksi tarvitaan lukutaitokoulutusta?

Julkaisupäivä 13.12.2019 12.41 Blogit

Johanna HeimonenHeikon lukutaidon taustalla on heikko koulutustaso. Lukutaitokurssien osallistujat ovat käyneet koulua vain muutamia vuosia, joskus eivät ollenkaan. Monet harjaantumista vaativat kognitiiviset taidot ovat jääneet kehittymättä, kuten avaruudellinen hahmottaminen, menneen ja tulevan käsittäminen tai syy-seuraussuhteet. Omaa elämää ei juuri suunnitella eikä tavoitteiden asettaminen ole luontevaa. Taitoja voi opettaa ja oppia. Tosin se vaatii aikaa, joka yleensä on hyvinkin rajallinen.

Kotoutumisen kannalta sujuva luku- ja kirjoitustaito on ehdottoman tärkeä, ja siitä on suuri hyöty, vaikka myöhemmin palattaisiinkin kotimaahan. Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista osa tarvitsee tukea sekä peruslukutaidossa että funktionaalisessa luku- ja kirjoitustaidossa.

Lukutaito-opettajan ammattinimikettä tai työhön johtavaa pätevöittävää koulutusta ei Suomessa vielä ole. Helsingin aikuisopisto ja Osuuskunta Opetus ja ohjaus ovat yhteistyössä järjestäneet tähän työhön haluaville opettajille valmentavaa koulutusta Opetushallituksen rahoituksella jo usean vuoden ajan. Innokkaita osallistujia koulutukseen onneksi riittää, koska tarve lukutaito-opetukselle on suuri.

Lukutaidon opetukseen tarvitaan monia taitoja

Aloittelevaa lukutaito-opettajaa askarruttavat monet kysymykset. Miten kommunikoidaan, kun mitään yhteistä kieltä ei ole? Mistä opetus lähtee liikkeelle, kieliopistako? Onko olemassa jokin punainen lanka, jonka mukaan opetuksen voisi järjestää? Pitäisikö opiskelijoiden kulttuureista tietää jotain, ja kuinka paljon? Entä jos osallistujalla on trauma tai oppimisvaikeus? Miten sen voi huomata, kun kielitaito on aivan alussa? Miten tietotekniikkaa voi käyttää, jos ei tunne kirjaimia? Miten edistymistä arvioidaan? Pitäisikö opettaa myös laskutoimituksia ja vaikkapa liikennemerkkejä?

Asiantuntijat tarjoavat tutkimustietoa ja näkökulmia näihin kysymyksiin, ja niitä reflektoidaan kehittämistehtävissä, joissa on tavoitteena oman työn kehittäminen. Lisäksi tutustutaan opetus- ja arviointimateriaaleihin ja käydään eri oppilaitoksissa seuraamassa kokeneen lukutaito-opettajan työtä ja keskustelemassa siitä. Kulttuureihin tutustutaan kaunokirjallisuuden ja/tai haastattelujen avulla.

Positiivinen asenne opiskelijoihin ja opettamiseen sekä kehittävä ote omaan työhön on osallistujilla yleensä hallussa ennestään. Tärkeää on hyvä ja hyväksyvä ilmapiiri, rauhallisuus, kärsivällisyys ja kaikkien huomioiminen, sekä etenemistahdin pitäminen verkkaisena ja monenlaisen epävarmuuden sietäminen.

Opettajien kouluttamisesta hyötyvät kaikki

Opettajien täydennyskoulutusta on toteutettu kahtena versiona, joko osittain tai kokonaan verkossa. Kumpikin toimii hyvin. Palaute koulutuksesta on ollut erinomaista, ja osallistujat ovat kokeneet saaneensa konkreettisia vastauksia kysymyksiinsä.

Hyöty opettajille on parempi ammattitaito ja osaaminen, ja mahdollisuus saada näin lisää tunteja tai kursseja opetettavaksi. Oppilaitokset kilpailevat alan töistä, ja opettajat joutuvat kilpailemaan tunneista. Lukutaito-opetus kuten S2-opetus yleensäkin kehittyisivät kovasti, jos opettajilla olisi vakaammat työolot, ja mahdollisuus jatkuvaan oman ja oppilaitoksen osaamisprofiilin nostamiseen.

Hyöty lukutaito-opiskelijoille on arjen perustaitojen parempi hallinta ja koulutuspolun avautuminen. Oppiminen vahvistaa kotoutumista, voimaannuttaa ja edistää arjen taitoja, vaikka eteneminen tapahtuisikin pienin askelin. Parempi lukutaito on avain parempaan kielitaitoon, koulutukseen ja kotoutumiseen.

Johanna Heimonen, projektipäällikkö, Osuuskunta Opetus ja ohjaus

 

 

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita