Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Mistä löydetään sopiva yritys maahanmuuttajalle?

Julkaisupäivä 17.5.2019 13.10 Blogit

Ene Härkönen

Ilman työnantajia kehittämämme työssä kotoutumisen mallin pilotointi ei olisi mahdollista. Mikäli malliin kuuluvassa ammatillisen osaamisen kartoituksessa todetaan, että maahanmuuttajalla on valmiuksia siirtyä kotoutumaan yritykseen, aloitetaan ”sopivan yrityksen” etsiminen. Miten määritellään sopiva yritys ja miten ihmeessä sellainen löydetään?

Olemme KIITO-hankkeessa tähän mennessä aloittaneet yhteistyön 44 yrityksen kanssa ja työsopimukseen asti on päässyt 19 osallistujaa. Tarkoittaako tämä sitä, että yhteistyöyrityksistä 19 on ollut niin sanotusti sopivia yrityksiä? Tuskinpa. Pohdin blogissani, miten olemme yritysyhteistyötä rakentaneet, millaisia kokemuksia siitä on syntynyt ja mikä yhteistyössä on onnistunut ja mikä ei.

Oppilaitoksen yrityskontaktit eivät aina sovellu maahanmuuttajalle

Hankkeen alkuvaiheessa ajatuksena oli hyödyntää oppilaitoksen jo olemassa olevia yrityskontakteja. Aika nopeasti kuitenkin tunnistin, että nämä kontaktit eivät sovellu KIITO-osallistujille. Miksi? Näihin yhteistyöyrityksiin on perinteisesti lähetetty suomalaisessa oppilaitoksessa ammattitaidon hankkineita ammattilaisia. Siksi työnantajien odotukset osaamisesta ovat korkealla.

KIITO-hankkeeseen mukaan lähteviltä yrityksiltä puolestaan odotetaan erilaista sitoutumista kuin perinteisessä työssäoppimisessa, sillä osallistujilla on erilainen ammatillinen osaaminen ja heikohko suomen kielen taito. Näiden lisäksi tulevat myös kulttuuriset erot. Se tarkoittaa sitä, että työnantajalla pitää olla resursseja työpaikkaohjaukselle – maahanmuuttajan perehdyttäminen työtehtäviin, työyhteisöön ja talon tapoihin vie aikaa.

Usein työpaikkaohjaaja joutuu ohjaamaan maahanmuuttajaa koko työelämäjakson ajan. Muutaman kuukauden aikana ei välttämättä vielä kehity niin, että kykenee täysin itsenäiseen työskentelyyn. Lisäksi huomasin, että ammatilliset kouluttajat vaalivat omia yhteistyöyrityksiään: niihin pyritään lähettämään taitavia opiskelijoita. Sen vuoksi emme voineet hyödyntää oppilaitoksen jo olemassa olevia yrityskontakteja.

Kilpailu yrityspaikoista on kova

Syksyllä 2017 yrityspaikkojen löytäminen oli erityisen haastavaa. Se liittyi muun muassa ammatillisen koulutuksen reformiin valmistautumiseen. 1.1.2018 voimaan tulleessa reformissa ammatillinen koulutus uudistettiin osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi, jossa korostetaan työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja. Reformin vuoksi työssä oppimista lisättiin huomattavasti ja paikkojen saanti työssä kotoutumiseen vaikeutui entisestään. Kilpailu yrityspaikoista oli kovaa ja siinä vaiheessa olin jo epätoivoinen: miten ihmeessä löydän maahanmuuttajille yrityspaikkoja?

Neuvoteltuani rahoittajan kanssa, sain luvan palkata hankkeeseen yrityskoordinaattorin. Hän aloitti hankkeessa helmikuussa 2018. Mikä helpotus minulle!

Yrityspaikkojen haku helpottuu, kun osaaminen on tiedossa

Hankkeen alkuvaiheessa oletuksena oli, että sopivat yritykset hankitaan maahanmuuttajille jo ennen osaamisen kartoitusta ja niihin siirrytään kotoutumaan suoraan sen jälkeen, kun kartoitus on päättynyt. Kartoitus olisi siinä tapauksessa toteutettu työnantajan toiveiden mukaisesti siten, että työpaikan edellyttämä osaaminen olisi selvitetty ammatillisessa kartoituksessa.

Tällaisia kartoituksia olemme toteuttaneet kahden vuoden aikana kaksi kertaa. Tähän on kaksi syytä: Meillä ei ole juuri tietoa kartoitukseen tulevien maahanmuuttajien osaamisesta tai kielitaidosta. Viralliset taustatiedot osallistujista saamme Koulutusportista, ja nämä tiedot eivät välttämättä ole aina ajan tasalla. Lisäksi osallistujat kiinnitetään Koulutusportissa kartoitukseen vasta aloituspäivänä tai muutama päivä ennen kartoitusta, joten aika reagoida on lyhyt. Toiseksi, jos ennen kartoitusta olimme löytäneet yhteistyöyrityksiä, niin kartoitukseen ei saatu mukaan yhtäkään osallistujaa. Olimme siis tilanteessa, jossa yrityspaikkoja oli, mutta osallistujia ei. Noloa.

Kun ymmärsimme tilanteen mahdottomuuden, muutimme yritysten hankinnassa toimintatapaa ja luovuimme siitä, että yrityksiä hankitaan ennen kartoitusta. Kun kartoituksessa saadaan näkyviin ammatillinen osaaminen, yksilöhaastattelussa selviää perhetilanne ja motivaatio, ja S2-päivässä suomen kielen kommunikaatiotaso, alkaa intensiivinen sopivan yrityksen metsästys. Kun otamme yhteyttä yrityksiin, meillä on jo kerrottavana maahanmuuttajien vahvuuksia, mutta myös heikkouksia. Rehellisyys yritysyhteistyössä on ollut kantava pohja.

Miten etsimme yhteistyöyrityksiä? Perinteisesti: Seuraamme avoimia työpaikkoja, googletamme yrityksiä internetissä, seuraamme mediaa ja sanomalehtiä, soitamme ja lähetämme sähköposteja, kysymme suoraan yrityksistä, joissa asioimme vapaa-ajallamme, kysymme tutuiltamme ja niin edelleen. Kaikki keinot ovat sallittuja.

Yritysten hankinta edellyttää aikaa, diplomatiaa ja nopeaa reagointia 

Olemme pitäneet koko ajan kirkkaasti mielessä, että yhteistyö aloitetaan yleensä niiden yritysten kanssa, joilla on tarve työntekijöille, ja siten mahdollisuus työllistää koulutuksen jälkeen. Se on johtanut siihen, että yrityksen ja maahanmuuttajan kohtaamisen rakentaminen on vienyt entistä enemmän aikaa.

Yritysten etsiminen, asioista päättävien henkilöiden löytäminen ja tarkemmat neuvottelut pitkästä KIITO-polusta edellyttävät pitkäjänteisyyttä, diplomatiaa ja nopeaa reagointia. Vain muutamien yritysten kanssa päästään tarkempiin neuvotteluihin asti ja vain murto-osan kanssa aloitamme KIITO-yhteistyön. Jos yritys näyttää vihreää valoa, pitää olla valmius aloittaa työpaikalla jopa muutaman päivän varoitusajalla. Esimerkiksi varasto-alalla haastattelu yrityksessä pidettiin perjantaina ja koulutus käynnistettiin jo seuraavana maanantaina. Tässä tapauksessa maahanmuuttaja työllistyi yritykseen koulutuksen jälkeen.

Yhteistyötä harkitaan puoleen ja toiseen

Harkitsemme yhteistyöyrityksiä tarkkaan. Emme aloita yhteistyötä, jos harjoittelulle näytetään vihreää valoa, mutta aistimme, että tarkoitus ei ole työllistää harjoittelun jälkeen.

Kerran meillä oli tapaus, jossa kesken koulutuksen saimme vahingossa kuulla, että työllistymistä jakson jälkeen ei edes harkita – uusi harjoittelija oli jo ovella. Hankimme ammattitaitoiselle maahanmuuttajalle uuden yrityksen pikaisella aikataululla. Sinne hän myös työllistyi jakson jälkeen. Meidän on siis oltava koko ajan valppaina ja valmiina nopeaan reagointiin. Tilanteet muuttuvat nopeasti ja niiden mukaan on toimittava.

Myös yritykset harkitsevat yhteistyön aloittamista kanssamme tarkkaan. Työpaikoilla on jatkuva kiire. Sen vuoksi maahanmuuttajan ohjaukseen panostamista harkitaan tarkasti. Kysymys on myös kustannuksista. Mikäli yrityksellä on todellinen rekrytointitarve ja maahanmuuttaja nähdään potentiaalisena tulevana työntekijänä, yhteistyölle on hyvä pohja. Tällaisilta maahanmuuttajilta odotetaan eniten kykyä oppia ja kehittyä yrityksen etsimäksi työntekijäksi.

Yhteistyö voi sujua kuin tanssi

Eräs maahanmuuttaja oli korkeasti koulutettu ja hänelle löydettiin yritys, jossa oli todellinen rekrytointitarve. Ensimmäisessä tapaamisessa (työnantaja, maahanmuuttaja ja projektipäällikkö) maahanmuuttajassa nähtiin heti rekrytointipotentiaalia. Haastattelussa sovittiin, että osaamisen kartoitus toteutetaan yrityksessä. Toimiala oli sellainen, johon Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa (TAKK) ei löydy ammatillista kouluttajaa, joten ammatillinen koulutus jäi yrityksen vastuulle.

Osaamisen kartoitus toteutettiin yrityksessä kahden viikon aikana ja kartoituksen loppuvaiheessa pidettiin työnantajan kanssa palautekeskustelu kartoituksesta. Työnantaja kertoi, että kartoituksen aikana heidän käsitys maahanmuuttajan osaamisesta, motivaatiosta ja sitoutumisesta vahvistui. Se madalsi kynnystä jatkaa pidempään työelämäjaksoon.

KIITO-koulutuksen aikana maahanmuuttaja osallistui monipuolisesti erilaisiin yrityksen tarjoamiin lisäkoulutuksiin. TAKK puolestaan tarjosi suomen kielen yksilöopetusta yrityksessä. Koulutuksen jälkeen maahanmuuttaja allekirjoitti suoraan vakituisen työsopimuksen. Yhteistyö työnantajan kanssa oli koko ajan toimivaa ja helppoa.

Sopiva yritys löytyy vain kokeilemalla

Millaisia siis ovat ”sopivat yritykset” maahanmuuttajien kotoutumiseen? Minulla ei ole siihen vastausta. Maahanmuuttajat ovat heterogeeninen joukko, osaamista on monenlaista ja työnantajien tarpeet ovat vaihtelevia. Oikea yritys löytyy vain kokeilemalla. Yrityksen ja maahanmuuttajan kohtaamisen rakentamiseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Tämä on KIITO-polulla kriittisin hetki. Joskus sopiva yritys löytyy nopeasti. Joskus siihen voi mennä aikaa useampi kuukausi. Tässä vaiheessa tuntuu utopistiselta hankkeen alkuperäinen ajatus siitä, että osaamisen kartoituksesta siirrytään suoraan yrityksiin kotoutumaan.

Ene Härkönen, projektipäällikkö, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK

 

KIITO-hankkeessa on kehitetty KIITO-sovellus, jonka tarkoituksena on tukea viestintää maahanmuuttajan ja työpaikkaohjaajan välillä. Kiito-sovelluksen voi ladata Google Play -kaupasta ja App Storesta.

Lue lisää:

Ene Härkösen blogi Hankkeet kehittävät uusia kotouttamisen malleja – vai kehittävätkö?

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita