Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Miten maahanmuuttajataustaisia nuoria ja heidän vanhempiaan voidaan tukea?

Julkaisupäivä 20.6.2019 13.37 Blogit

Mozhgan HosseiniOlen Mozhgan Hosseini, 19-vuotias. Olen kotoisin Afganistanista, mutta en ole ikinä nähnyt sitä maata. Olen syntynyt Iranissa. Olen kasvanut siellä ja opiskellut siellä, valmistunut siellä peruskoulusta. Kun tulin Suomeen perheeni kanssa, asuin puolitoista vuotta Pertunmaalla. Sitten muutimme Tampereelle.

Olemme olleet Suomessa melkein neljä vuotta. Tällä hetkellä olen työkokeilussa Tyttöjen Talolla ja käyn aikuislukiota. Haluan kertoa miten maahanmuuttajataustaisia nuoria ja heidän vanhempiaan voi tukea.

Vanhemmat tarvitsevat omia harrastuksia

Suomessa asuvat maahanmuuttajat toivovat, että heidän lapsillaan kaikki menee hyvin. He haluavat, että lapsilla menee elämä eteenpäin ja he saavat hyvän ammatin, hyvän työn. 

Mutta sen lisäksi vanhemmilla pitäisi olla omaa elämää ja omia harrastuksia. Miksi? Koska jos he ovat aina kotona, heistä voi tulla vihaisia ja heillä ei ole iloa elämässä.

Ymmärrän, että vanhemmilla on paljon kotitöitä. Iso perhe vaikuttaa tilanteeseen. Siivous ja ruoanlaitto ovat tärkeitä. On vaikeaa järjestää aikaa, mutta pitäisi silti tehdä jotain. 

Yksikin päivä riittää. Vaikka viikonloppuna, jos jää aikaa. Voi käydä vaikka ulkona kävelemässä. Urheilu, kuntosali, se voi kiinnostaa vanhempia. Mielestäni jokaisella pitäisi olla omaa aikaa. 

Kieliopinnot ensin, koulu sitten

Kun nuori maahanmuuttaja tulee Suomeen, hänet voidaan laittaa suoraan luokalle. Minulle kävi näin. Kun tulin Suomeen, minut laitettiin seitsemännelle luokalle. Nukuin joskus tunneilla, koska en ymmärtänyt mitään. En opiskellut kielioppia. Eri aineissa minut laitettiin eri luokalle. Puolitoista vuotta meni näin. 

Mielestäni ihan ensin maahanmuuttajan pitäisi opiskella suomen kieltä. Pitäisi olla suomen kielen kurssi ja vasta sitten koulu. Kun pääsin suomen kielen kurssille, opiskelin viisi kuukautta. Kurssin jälkeen pääsin nopeasti eteenpäin peruskouluun ja aikuislukioon.

Mitä apua nuoret haluavat koulun kanssa? Mielestäni tukiopettajat ovat hyviä. Peruskoulussani oli tukiopettaja. Hän auttoi minua paljon. Myös Tyttöjen Talo on hyvä paikka, koska siellä voit tehdä läksyt ja pitää hauskaa samalla.

Rasismi ei saa olla osa kenenkään arkea

Rasismi on arkipäivää kaikille maahanmuuttajille. Kerron esimerkin. Olin bussissa jäämässä pois pysäkillä. Yksi vanha nainen sanoi minulle: ”Paska maahanmuuttaja, menkää omaan maahan, me emme halunneet teitä.” Nauroin. Halusin sanoa jotain, mutta en sanonut mitään. Jäin pois bussista. Samalla tavalla on tapahtunut siskolleni ja äidilleni. Kavereilleni on puhuttu näin. 

Luulen, että minulle puhutaan näin, koska minulla on huivi. Huivi, ihonväri ja äidinkieli voivat vaikuttaa. Haluaisin kaikkien tietävän, että olen ihan sama ihminen, kun minulla on huivi ja kun minulla ei ole huivia.

Ja olen kyllä huomannut, että joku joskus puolustaa. Olen siitä tyytyväinen ja ajattelen, että wau. 

Mikä muu voi auttaa rasismiin? Suomi on ihan erittäin hyvä maa, tässä maassa ei ole mitään vikaa. Mutta suomalaiset voisivat nähdä asian meidän näkökulmastamme. Jos meidän oma maa olisi turvallinen paikka, me emme olisi lähteneet. Jos on pakko muuttaa, et voi tehdä mitään. Jos menet omaan maahan, kuolet.

Ehkä Suomen historian ajattelu voi auttaa vähentämään rasismia. Suomi on itsenäistynyt sata vuotta sitten. Suomessakin oli sota. Ehkä rasistit voivat ajatella näin: miltä tuntuisi, jos heidän pitäisi jättää koti ja heille sanottaisiin sama kuin minulle? Ehkä he ymmärtäisivät. 

Tasa-arvo ei toteudu työelämässä

Lopuksi haluan kertoa vähän ajatuksiani työelämästä. Kaikki sanovat, että Suomessa on tasa-arvo. Minä ja ystäväni Suvi haemme samaa työtä. Kumpi saa työn? 

Kokemukseni mukaan, jos olet maahanmuuttaja, et ikinä saa työpaikkaa, jos sitä hakevat myös suomalaiset. Heidän äidinkielensä on suomi, he ovat suomalaisia. Jos jäljelle jää työ, jota suomalaiset eivät halua, meille sanotaan: ”Ole hyvä, ota tämä työ.” 

Naisilla on vaikeampi tilanne kuin miehillä. Jos miesten kielitaito ja todistus ovat hyvät, heillä on enemmän mahdollisuuksia kuin naisilla. Heillä ei ole huivia, he voivat kätellä naisten kanssa. He voivat mennä eteenpäin.

Ratkaisu on, etteivät ihmiset katso ulkonäköä. Katsotaan mitä työnhakija ajattelee, mitä hän haluaisi tehdä. Ehkä hän on sosiaalinen, hyvä puhumaan, hyvä työntekijä. 

Luulen, etten saa töitä Suomesta, koska olen suorittanut vain peruskoulun. Jos saan lukion valmiiksi ja menen yliopistoon, tilanne voi vähän helpottua. Se tuo toivoa.

Mozhgan Hosseini

Minkälaista tukea pakolais- ja maahanmuuttajataustaiset nuoret kokevat vanhempiensa tarvitsevan? Mitkä asiat he itse kokevat haasteellisiksi? Tampereella opiskeleva ja Pakolaisten tuki ry:n Nova-hankkeeseen osallistunut Mozhgan Hosseini piti aiheesta puheenvuoron huhtikuussa 2019 järjestetyssä Pakolaisesta kuntalaiseksi -verkostopäivässä. Julkaisemme puheenvuoron blogina.

Nova-hanke

Kirjoitus on osa työ- ja elinkeinoministeriön Sylvia-hankkeen Pakolaisesta kuntalaiseksi -verkostopäivän blogisarjaa. Sarjan teemana on perhelähtöinen kotouttava pakolaistyö. Kesän aikana julkaistavissa blogikirjoituksissa esitellään näkökulmia, toimivia käytäntöjä sekä ajankohtaista tutkimus- ja kehittämistyötä, jotka tukevat pakolaistaustaisten perheiden kotoutumista. Kaikki sarjan kirjoituksen julkaistaan yhteen koottuna kotouttaminen.fi:ssä syksyllä 2019. 

Kommentit
Lisää kommentti
Ullis
Harmi, että sinulla meni 1,5 vuotta hukkaan opinnoissa kun oppiminen aloitettiin väärästä päästä. Kiitos hyvästä ja terävästä tekstistäsi, kokemusteni jakamisesta. Terv. Ullis
Kirjoitettu 26.6.2019 18:56.
Selaa blogin artikkeleita