Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Myös vammaisella maahanmuuttajalla on oikeus kotouttamiseen

Vammaisen tai pitkäaikaissairaan maahanmuuttajan kotoutumispolulla on kaksin verroin haasteita. Tähän kaksoisvähemmistöön kuuluvan henkilön on tyypillisten maahanmuuttajuuteen liittyvien asioiden lisäksi tultava toimeen toimintarajoitteensa kanssa uudessa ympäristössä. Työnteko on myös tälle ryhmälle tehokas kotouttaja ja useimman unelma. Kotoutumiskoulutukseen pääsy on siksi vammaiselle maahan muuttaneelle yhtä tärkeää kuin vammattomalle.

Moninainen ryhmä – yhdistävänä tekijänä tarve tulla kohdatuksi yksilönä

Vammaisten maahanmuuttajien tarkkaa määrää Suomessa ei tiedetä, mutta arvioita voidaan tehdä. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että maailman väestöstä 1% on vaikeavammaisia ja 15% elää jonkin toimintarajoitteen kanssa.  Sovellettaessa lukuja Suomessa asuvien ulkomaalaista syntyperää olevien henkilöiden määrään, nähdään että täällä asuu arviolta 45 000 toimintarajoitteista maahanmuuttajaa. Heistä noin 3 000 on arvion mukaan vaikeavammaisia. Lukuihin sisältyvät toisen sukupolven maahanmuuttajat.

Ryhmä on hyvin monimuotoinen. Ensinnäkin joukossa on erilaisten vammojen ja sairauksien kanssa eläviä ja eri puolilta maailmaa kotoisin olevia ihmisiä.  On lapsia ja mummoja, vastavammautuneita ja syntymästä asti vammansa kanssa eläneitä, pakolaisia ja opiskelun vuoksi Suomeen muuttaneita. On lukutaidottomia ja professoreita, yksin ja perheidensä kanssa tulleita, kidutuksen uhreja ja traumoilta säästyneitä. Kaikkia kuitenkin yhdistää tarve tulla kohdatuksi ihmisenä, yksilönä, oman elämänsä parhaana asiantuntijana.

Toiveena työ

Useimpien työikäisten maahanmuuttajien toiveena on päästä osalliseksi yhteiskuntaan työn kautta. Työkykyiset vammaiset maahanmuuttajat eivät ole tästä poikkeus. Asiakastyössämme Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilmassa olemme kuitenkin törmänneet siihen, että vammaisuus on estänyt työvoimapoliittiseen kotoutumiskoulutukseen pääsyn.

Tekemämme selvitys vammaisten henkilöiden pääsystä kotoutumiskoulutukseen on vahvistanut tätä kuvaa. Kun erityisjärjestelyitä ei tarjota, selitetään tämä usein resurssien puutteella. Kaikki järjestelyt eivät kuitenkaan maltaita maksa. Voi olla kyse niinkin yksinkertaisesta asiasta, että opettaja antaa selkävammaiselle luvan seurata opetusta luokassa olevalta sohvalta käsin. Resurssien lisäksi asenne ja halu löytää ratkaisuja ovat siis avainroolissa.

Asenteet esteenä

Asenteiden tarkastelulle on tarvetta kaikkialla, myös viranomaistasolla. Joskus kotoutumiskoulutusten ei ole katsottu olevan tarkoitettu vammaisille, sillä heidän ei oleteta olevan menossa työmarkkinoille. Tällainen näkemys on paitsi huolestuttava, myös kyseenalainen yhdenvertaisuuslain näkökulmasta. Onneksi näin ei kuitenkaan ajatella kaikkialla.

Jokaiselle Suomeen muuttavalle on taattava yhdenvertaiset kotoutumismahdollisuudet. Vammainen tai pitkäaikaissairas henkilö voi tarvita erityisiä toimenpiteitä kotoutumispolkunsa tueksi. Aivan minimissään hänelle on tarjottava samat kotoutumispalvelut kuin vammattomalle maahanmuuttajalle. Kun Suomi vihdoinkin ratifioi YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen, tullaan kansainvälisissäkin yhteyksissä yhä tiiviimmin seuraamaan, miten Suomessa yhdenvertaisuus näiltä osin toteutuu.

Johanna Warius, koordinaattori, Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma

Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma toimii Vammaisfoorumin alaisuudessa. Foorumi on 32 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö.

Lisätietoja:

Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma
Kotoutumista kaikille – Vammaiset maahanmuuttajat ja kotoutumiskoulutus -selvitys
Artikkelikokoelma – Näkökulmia vammaisuuteen

Lisää kommentteja