Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Oma kielemme tukee kotoutumista

Oma Kieli -opas Kotoutuminen etenee vuorovaikutustilanteissa eli kommunikoimalla. Hiljattain maahan muuttaneet eivät kuitenkaan useimmiten puhu suomea tai ruotsia. Siksi onkin tärkeää pohtia, millainen vuorovaikutus edistää kotoutumista parhaiten.

Mikä on kielten merkitys kotoutumisessa? Kotoutumisella tarkoitetaan usein sitä, että kotoutuja opettelee suomea tai ruotsia. Mutta mitä on ammattilaisen eli kotoutumisen tukijan ”kielitaito” ja viestinnällinen osaaminen?

Näistä pohdinnoista lähdin yli vuosi sitten liikkeelle, kun suunnittelin uusinta julkaisuamme Oma kieli kotoutumisen tukena – opas ammattilaisille. Se on kokoelma asiantuntijanäkemyksiä kotoutumisen kentältä. Oppaassa on kolme näkökulmaa kielen merkitykseen kotoutumisessa: kunnat, kotoutujat ja ammattilaiset. Sitä voi hyödyntää perehdytyksissä, koulutuksissa sekä asiakas- ja hanketyön suunnittelussa. Siitä on apua myös oman työotteen reflektoinnissa. Opas on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi ja pian myös englanniksi. 

Ammattilaisen kieli on tärkeä työväline

Asiakas- ja potilastyötä tekevien ammattilaisten vuorovaikutustaidot ovat keskeinen osa heidän ammattitaitoaan. Siksi viestintätaitoihin kannattaa panostaa ja pohtia, millainen voisi olla kielitietoinen työote omassa ammatissa.

Peruspalveluiden ammattilaisten osaaminen on merkittävä kotoutumisen tuen voimavara.  Kotoutumista tukevat arjessa monet ammattilaiset kirjastoja, kouluja, neuvoloita, aikuissosiaalityötä ja terveydenhuoltoa myöten. Mutta mieltävätkö nämä ammattilaiset kotoutumisen tuen osaksi omaa asiantuntijuuttaan ja perustehtäväänsä? Tuetaanko kotoutumista siis monialaisesti? 

Oma kieli kotoutumisen tukena -opas tarjoaa eri alojen ammattilaisille pohdittavaa kotoutumisesta erityisesti kielen ja viestinnän näkökulmasta – ja välineen reflektoida omaa ammatillista kieltä. Kieli on silta ihmisten välillä, sen avulla luomme yhteyden toiseen ihmiseen. Kieli on vahvasti myös yhdenvertaisuuteen ja ihmisen oikeuksiin liittyvä asia. Se, millaista kieltä käytämme, vaikuttaa maailmankuvaamme, rakentamiimme normeihin ja osallisuuteen yhteiskunnassa. 

Useilla meistä on varmasti kokemus tilanteesta, jossa joku asiantuntija on puhunut äidinkieltämme, mutta emme silti ole ymmärtäneet juuri sanaakaan, koska hän on käyttänyt ammattitermejä, lyhenteitä tai koodeja, joiden merkityksiä emme tiedä. 

Kaikissa kielissä ei ole vastaavuuksia termeillä, vaan käsitteitä on selitettävä ymmärryksen varmistamiseksi. Kotoutumista tukeva vuorovaikutus edellyttää siis ammattilaiselta sitä, että hän kertoo mitä joku sana tarkoittaa kulloisessakin tilanteessa. Ihminen pääsee osalliseksi vuorovaikutukseen nimenomaan jaettujen merkitysten kautta.

Kieli on yhteisöllisyyttä

Kotoutumisen tuen tulisi perustua näkemykseen kotoutuvasta ihmisestä oman elämänsä asiantuntijana ja ammattilaiseen oman alansa asiantuntijana. Jotta kotoutuva ihminen voi tehdä tietoisia valintoja omaan elämäänsä liittyvissä asioissa, on hänen saatava tietoa vaihtoehdoistaan. Siksi oppaassa sivutaan myös selkeän kielen tarvetta. Selkeä kieli on eri asia kuin selkokieli, mutta jälkimmäisen tuntemisesta on hyötyä kaikessa viranomais- ja asiakastyössä. Kielellä on myös yhteys valtaan ja se voi esimerkiksi tuottaa etuoikeusaseman, mikä ammattilaisenkin on hyvä tiedostaa. 

Asioimistulkkaus on kestoaihe kotoutumisen edistämisessä – ja siksi tärkeä. Oppaassa on erillinen luku asioimistulkkauksen välityksellä työskentelystä ja kiireisille muistilista, vaikka huoneentauluksi.
Puhekieli, viittomakieli, äidinkieli, selkokieli, virkakieli, kuvakieli, elekieli, murre… Suomea ja ruotsiakin on monenlaista. Puhummeko edes vain yhtä kieltä? Kieli ei ole staattinen, vaan se muuttuu ja kehittyy koko ajan. Kielet vaikuttavat myös identiteettiimme. Mekin muutumme ja kehitymme. Jokainen kasvaa myös jonkinlaiseen kulttuuriseen todellisuuteen, ja kulttuuri vaikuttaa erityisesti tulkintaamme, kieleemme ja viestintäämme.

Kulttuuri vaikuttaa myös sanattomaan viestintäämme eli elekieleemme. Itseasiassa, suurin merkitys voi olla juuri sanattomalla viestinnällämme. Me luemme toisiamme vahvasti sanattoman viestinnän kautta, mikä on hyvin tärkeää huomioida asiakastyössä. 

Kotoutumisen alussa asiakkaan tulee usein sisäistää ja muistaa paljon uusia asioita yhtä aikaa. Jos tavoitteena on uusien tapojen ja kulttuuristen normien omaksuminen, ei yksisuuntainen tiedon siirtäminen toimi parhaiten. Kommunikointi-sana juontaa juurensa latinankielisiin sanoihin communis ja communicare, joilla on tarkoitettu yhteisöä ja jakamista. Kotoutumista tukeva vuorovaikutus perustuukin sekä ihmisyyden että asiantuntijuuden jakamiseen. 

Kielen lisäksi tärkeitä ovat kansalaistaidot

Entä sitten kotoutuva ihminen itse? Kotoutumisella voi ajatella olevan kaksi peruspilaria. Yksi on se, että kotoutuja opettelee suomen tai ruotsin kielen. Uuden kielen oppimiseen menee kuitenkin aikuisilta usein muutamia vuosia ennen kuin itsenäiseen asiointiin riittävä taso on saavutettu. Kaikilla on kuitenkin Suomeen muuttaessaan yhden tai useamman oman kielen taitoa. Tätä kielitaitoa voi hyödyntää kotoutumisen alkuvaiheessa järjestämällä kursseja omakielisesti.

Toinen peruspilari kotoutumiselle on se, että kotoutuja tuntee Suomen yhteiskunnan. Jokaisella tulisi olla suomalaisessa yhteiskunnassa välttämättömät kansalaistaidot. Toisin sanoen taidot, tiedot ja ymmärrys Suomesta ja omista oikeuksista ja velvollisuuksista täällä. Myös maan historian tuntemus edistää kuulumisen tunnetta. Ihminen ei voi kotoutua maahan, jota ei tunne. 

Kansalaistaidot edesauttavat ihmistä tekemään tietoisia valintoja ja toimimaan itsenäisesti. Niiden avulla kotoutujan on helpompi toimia täysivaltaisena yhteiskunnan jäsenenä ja tuntea kuuluvansa joukkoon.

Kotoutuja pääsee omalla kielellä alkuun

Kotoutujan oma kieli on arvokas taito, jota voidaan hyödyntää myös kotoutumisen edistämisessä. Oma kieli kotoutumisen tukena -oppaassa esitellään kaksi mallia järjestää varhaista kotoutumista tukeva koulutus kielellä, jota kotoutuvat ihmiset jo puhuvat. Yksi tapa on Suomen valitsemille kiintiöpakolaisille järjestettävä kulttuuriorientaatio. Toinen on yhteiskuntaorientaatio, jonka kunta tai opisto voi järjestää kotoutuville kuntalaisille. 

Yhteiskuntaorientaatio on Suomen Pakolaisavun kehittämä konsepti yleistason kurssista, jonka voi järjestää missä päin Suomea tahansa. Omakielinen yhteiskuntaorientaatio kartuttaa kansalaistaitoja heti kotoutumisen alussa.  Se perustuu neljään ulottuvuuteen: 

  • kieli,
  • kouluttaja,
  • kirja ja
  • keskustelu. 

Kurssi tulee toteuttaa osallistujien omalla kielellä, kurssin kouluttajalla tulee olla tehtävän edellyttämä koulutus, oppisisällön tulee perustua kurssin oppikirjaan ja opetusmetodi on dialoginen. Keskustelu on tärkeää, sillä kotoutuminen haastaa vakiintuneita näkemyksiä, tapoja ja arvoja, jotka eivät muutu yksisuuntaisesti informoimalla, vaan vastavuoroisesti ja kielellisesti prosessoimalla. 

Ihmistä tulee kuunnella ensin, jotta hän voi ottaa vastaan ja kuulla mitä ammattilainen hänelle kertoo.

Minna Savolainen, projektiasiantuntija - kotoutumisen tukeminen, Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM, Navigaattori-hanke. 

Kirjoittaja on sosionomi, entinen sosiaalialan sekatyöläinen ja opiskellut Tampereen yliopistossa kansainvälistä politiikkaa pääaineenaan rauhan ja konfliktin tutkimus.

Navigaattori – kohti monimuotoisia kuntia -hanke on Suomen Pakolaisavun, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja IOM:n Suomen-toimiston yhteinen hanke, joka päättyi 31.3.2021. Navigaattori 2.0 -hanke jatkuu kesäkuun 2022 loppuun saakka Suomen Pakolaisavun ja IOM:n Suomen-toimiston voimin. Navigaattori-hankkeet on toteutettu Euroopan unionin Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) tuella. Jos olet kiinnostunut monialaisista Pakolaisen matka kuntaan -koulutuksista kuntien ammattilaisille, ota yhteyttä [email protected] 

Lue lisää:
Oma kieli kotoutumisen tukena – opas ammattilaisille

Lisää kommentteja