Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Onko maahanmuuttajien työllistämiseen edelleen korkea kynnys?

Julkaisupäivä 12.9.2019 7.19 Blogit

Ene HärkönenTyönantajilla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus kouluttaa maksutta itselleen sopiva työntekijä. Miksi silti vain alle puolet työllistyy jakson jälkeen? Onko KIITO-pilotissa mukana olleiden maahanmuuttajien osaamisen taso vielä liian matala valtaväestöön kuuluvien osaamiseen verrattuna? Ovatko suomalaisen työelämän pelisäännöt liian vaikeita omaksua?

Kirjoitin 17.5.2019 kotouttaminen.fi-blogin, jossa pohdin sopivan yrityksen hankkimisen haasteista. Entä sitten maahanmuuttajan työllistäminen yrityksessä järjestetyn työssäoppimisjakson jälkeen? Olemmeko ryhtyneet yhteistyöhön yrityksen kanssa, joka ei uutta työvoimaa kaipaa? Mitä me KIITO-hankkeen toimijoina voisimme tehdä toisin, jotta maahanmuuttaja työllistyisi työssäoppimisjakson jälkeen?

KIITO-malli on edullinen ja riskitön rekrytointikanava

KIITO-malli voidaan nähdä edullisena ja riskittömänä rekrytointikanavana työnantajalle. KIITO-koulutuksen aikana osallistuja on kirjoilla oppilaitoksessa, ja oppilaitos tukee koulutuksen aikana sekä maahanmuuttajaa että työnantajaa. Koulutuksen kesto on enintään neljä kuukautta. Mikäli maahanmuuttajan osaamisen taso on erinomainen, koulutus voi kestää vain yhden kuukauden.

KIITO-koulutuksen aikana työnantajalla on mahdollisuus kouluttaa itselleen sopiva työntekijä maksutta. Oppilaitoksen puolelta tarjotaan ammatillisen kouluttajan tukea, suomen kielen opetusta ja erilaisia korttikoulutuksia (esimerkiksi hygieniapassi, työturvallisuuskortti, tulityökortti, trukkikortti). Koska osallistujien suomen kielen taitotaso on hyvin vaihteleva, korttikoulutuksiin valmistaudutaan etukäteen mahdollisuuksien mukaan selkokielellä ja useampana päivänä. Opetus järjestetään joko yksilöopetuksena tai pienryhmäopetuksena, lähipäivinä oppilaitoksessa tai yrityksen tiloissa.

Koulutusta on tarjolla myös työpaikkaohjaajille ja koko työyhteisölle

Työnantajille on räätälöity koulutuspaketti (3 x 2 tunnin tapaaminen), jossa teemoina ovat työpaikkaohjaajan rooli ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnittelu, kielitietoinen ohjaaminen sekä oppimisen ja osaamisen arviointi. KIITO-hankkeessa yhteistyö on aloitettu 44 työnantajan kanssa, mutta tämä koulutuskokonaisuus on toteutettu vain kahdessa yrityksessä.

Se vaihtelee, kuinka paljon koulutusta kukin työnantaja ottaa vastaan: joissakin yrityksissä tyydytään ainoastaan suomen kielen opetukseen, kun taas toinen työnantaja ottaa vastaan kaiken mahdollisen tuen. Oppilaitoksena olemme vastuussa maahanmuuttajan työelämävalmiuksien ja ammattitaidon kehittymisestä. Siksi seuraamme kehitystä jatkuvasti.

Työllistämiseen on tarjolla taloudellista tukea

Kuten tiedämme, työnantajia houkutellaan työllistämään erilaisilla taloudellisilla tuilla. Palkkatuki on yleisin ja tunnetuin tukimuoto. Uuteen hallitusohjelmaankin on kirjattu tavoitteeksi lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä. Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt KIITO-osallistujille oikeuden 30 %:n palkkatukiosuuteen. Se rahoitetaan erillisestä Euroopan Sosiaalirahaston hankkeesta. Sen lisäksi Tampereen kaupungilla on työnantajille tarjolla myös rekrytointilisä, joka on 600 euroa/kuukausi enintään kuuden (6) kuukauden ajalta. Suurin osa KIITO-osallistujista on oikeutettuja myös tähän tukeen. Silti työllistäminen koulutuksen jälkeen ei aina onnistu. Miksi?

Vaikka työnantaja on saanut rauhassa tutustua maahanmuuttajaan, hänen osaamiseensa ja motivaatioonsa, kynnys palkata osallistuja näyttää edelleen olevan korkea. Yksi työnantaja kertoi, että vaikka maahanmuuttaja on ollut taitava ja ahkera, palkkatukiprosentti (30 %) on liian alhainen tuottavuuteen nähden: ”minun täytyy maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja maahanmuuttaja ei vielä pysty itsenäiseen työskentelyyn”. Perusteluksi on kerrottu myös heikko suomen kielen taito ja se, että yrityksillä ei ole resursseja tarjota suomen kielen koulutusta.

Tarvitaan lisää porkkanoita yrityksille

Kun huomasimme, että taloudelliset tuet eivät olekaan riittäviä porkkanoita, aloitimme neuvottelut rahoittajan kanssa. Helmikuussa 2018 saimme mahdollisuuden aloittaa tuetun palkkatukijakson pilotoinnin. Tarjosimme työnantajille myös maksutonta koulutusta koko palkkatukijakson ajalle. Toimenpiteitä oli tarkoitus suunnitella yhteistyössä työnantajien kanssa, ja lähtökohtana oli jatkaa koulutusjakson aikaista tukea niin, että se vähenee palkkatukijakson loppua kohti.

Olemme nyt pilotoineet tuettua palkkatukijaksoa puolitoista vuotta. Tänä aikana on työllistynyt 15 maahanmuuttajaa. Työnantajia tuettu palkkatukijakso ei kuitenkaan kiinnosta siinä määrin kuin oletimme. Olemme huomanneet, että työnantaja ei välttämättä ehdi käyttää työaikaa maahanmuuttajan koulutukseen tai koulutukselle ei ole tarvetta. Kiinteistöalan osallistuja esimerkiksi työskenteli työparin kanssa ja oppi hänen kauttaan sekä suomen kieltä että ammattitaitoa. Sen vuoksi työnantaja ei tarvinnut ylimääräistä tukea KIITO-hankkeelta.

Odotukset työllistyä ovat korkealla

Maahanmuuttajat osallistuvat KIITO-hankkeeseen korkein odotuksin: tästä mennään työhön! Osallistujilla on usein kokemusta harjoittelusta, mutta palkkatyöstä ei. Yksi osallistuja oli ennen KIITO-polkua harjoitellut jo neljässä yrityksessä. Omien sanojensa mukaan hän oli jo menettämässä uskonsa mahdollisuuteen työllistyä. Ymmärrettävästi harjoittelu ei häntä enää motivoinut. KIITO-polulla joidenkin osallistujien odotukset täyttyvät, mutta kaikkien ei. Me teemme parhaamme, jotta maahanmuuttajan osaaminen ja valmiudet palkkatyöhön ovat hyvät: tarjoamme työnantajille erilaisia porkkanoita ja ohjeistamme tukien hakemisessa. Mitä muuta me oppilaitoksessa voisimme vielä tehdä, jotta maahanmuuttaja työllistyisi jakson jälkeen?

Ene Härkönen, projektipäällikkö, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

 

Lue lisää KIITO-hankkeesta:

Hankkeet kehittävät uusia kotoutumisen malleja vai kehittävätkö?

Mistä löydetään sopiva yritys maahanmuuttajalle?

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita