Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Oppeja monikielisestä videotuotannosta: kantapään kautta maaliin

Laura Ruuskanen Toivottavasti voin säästää tulevien videonikkareiden hermoja muutamilla vinkeillä. Esitän myös liikeidean, johon monikieliset videotaiturit ja viestinnän ammattilaiset voisivat tarttua. 

Viime vuoden lopussa päättyneessä valtakunnallisessa Kotona Suomessa -hankkeessa (ESR) tuotettiin runsaasti monikielisiä, suomalaista yhteiskuntaa käsitteleviä videoita maahanmuuttajille. Tässä kirjoituksessa kerron kokemuksiani ja oppeja monikielisestä videotuotannosta.

Lähtötekstin selkeyteen kannattaa panostaa

Yksi keskeisimmistä asioista eri kielillä toteutettavien videoiden teossa on käännösten laatu, johon puolestaan vaikuttaa merkittävästi lähtökielinen teksti. Tietopainotteisten videoiden teossa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että lähtökielinen teksti on selkeä, ymmärrettävä, rakenteiltaan yksinkertainen ja sisällöltään mahdollisimman yksiselitteinen. 

Tekstin ymmärrettävyys on joskus helpommin sanottu kuin tehty, koska etenkin lainsäädäntöä tai byrokraattisia asioita voi olla vaikea selittää yksinkertaisesti ilman, että tiedon oikeellisuus ja täsmällisyys kärsivät. Näissä tilanteissa olennaista on miettiä videon kohderyhmää ja tarkoitusta: esimerkiksi Ymmärrä Suomea -videosarjassa teimme päätöksen, että on olennaisempaa antaa kokonaiskuva suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta kuin kertoa tarkasti eri yksityiskohtia. Lähtökielistä tekstiä kannattaa luetuttaa eri ihmisillä, jotta kankeat rakenteet ja epäselvät kohdat saadaan karsittua.

Miten voi varmistaa käännösten laadun?

Edellytimme käännöstoimistolta tai itsenäisiltä kääntäjiltä yleistä ammattitaitoa ja kokemusta sekä myös sitä, että toinen kyseisen kielen osaaja lukee ja kommentoi käännöksiä. Edellytimme, että toisen lukijan kommentit otetaan huomioon lopullisessa käännöksessä ja että tarvittaessa kääntäjät voivat keskustella tietyistä ratkaisuista käännöksessä. Tällä pyrittiin vähentämään käännöksistä saatavaa kritiikkiä. Sitä ei tosin koskaan voi kokonaan välttää, koska osittain kääntämisessä on kyse makuasioista. 

Työläämpi vaihtoehto olisi luetuttaa käännöksiä kohdekielisillä ihmisillä ja ottaa huomioon kommentit lopullisessa käännöksessä, mutta tätä tapaa emme kokeilleet Kotona Suomessa -hankkeessa. Kun kohdekieli on sellainen, jota tilaaja ei itse osaa, on lopullisen käännöksen laatu ja siinä tehdyt ratkaisut tilaajalle joka tapauksessa mysteerejä riippumatta siitä, kuinka huolellinen ja eri näkemyksiä huomioiva prosessi käännösten suhteen olisi tehty.

Edellytimme kääntäjiltä myös sitä, että terminologian ja sanavalintojen suhteen hyödynnetään mahdollisimman paljon InfoFinland.fi:ssä käytettyjä termejä. InfoFinland-verkkosivulla on yli kymmenen vuoden ajan tehty järjestelmällistä työtä suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvien termien käännösvastineiden kanssa, joten näihin termeihin nojaaminen muissakin käännöstilauksissa on nähdäkseni järkevää.

Spiikkausvaiheessa tulee vastaan kiemuroita

Käännösvaiheen jälkeen vuorossa oli spiikkaaminen eli videon tekstien puhuminen ääneen. Ihannetilanteessa spiikkaaja olisi sama henkilö kuin käännöksen tekijä, koska silloin käännös olisi spiikkaajan suuhun sopiva ja spiikkaajan mielestä todennäköisesti laadukas. Monet kääntäjät eivät kuitenkaan olleet halukkaita itse spiikkaamaan, vaan spiikkaajia löydettiin lähinnä tulkeista, omista verkostoista sekä kansainvälisistä äänitoimistoista. 

Lisähaasteen toi se, että kunniaan liittyvää väkivaltaa käsittelevään videoon tarvittiin kaksi eri naisääntä 14 kielellä. Opin tästä sen, että varsinkin jos videoita tehdään monta ja jos niitä tehdään vähänkään harvinaisemmilla kielillä, on helpointa, että spiikattavassa tekstissä ei ole varsinaisia rooleja ja vuorosanoja, vaan kaikki tekstit voi lukea yksi ihminen. 

Kantapään kautta opittua on myös se, että jos kääntäjä ei itse toimi spiikkaajana, olisi hyvä, jos spiikkaaja olisi mukana ainakin käännöksen kommentointivaiheessa. On siis tärkeää varmistaa, että spiikkaaja on sinut spiikattavan tekstin kanssa. Useamman kerran kävi niin, että studiolle saapuva spiikkaaja oli tehnyt omia merkintöjä ja parannuksia käännökseen tai spiikatessaan halusikin muuttaa jotain kohtaa tekstissä. Tämä on koko prosessin kannalta hyvin hankalaa. Tilaajan näkökulmasta käännöksen laatu on varmistettu tai se olisi pitänyt varmistaa jo aiemmissa vaiheissa. Videoiden tuotantofirmalla on käytössään käännöstoimiston toimittama käännösversio, jonka pohjalta tekstitystiedosto tehdään – tai on tässä vaiheessa jo tehty.

Spiikkaajan studiolla tekemät pienetkin muutokset käännökseen aiheuttavat siis lisätyötä ja paljon päänvaivaa, kun videon editoijan pitäisi pystyä muuttamaan tekstitystiedosto vastaamaan sitä, mitä spiikkaaja puhui. Jo pelkästään erilaiset aakkoset, tekstin eri lukusuunta ja kieli, jota editoija ei välttämättä yhtään osaa, aiheuttavat haastetta editointityökalujen kanssa. On siis erittäin tärkeää, että tekstit ovat aivan lopullisessa muodossaan, kun ne toimitetaan videoiden tuotantofirmalle. 

Osa spiikkauksista tehtiin videoiden tuotantofirman studiolla Suomessa ja osa tilattiin kansainvälisistä äänitoimistoista. Hyötyjä ja haittoja oli molemmissa toteutustavoissa. Äänitoimistojen kautta saatiin pääsääntöisesti ammattimaisten ääninäyttelijöiden ääntä, kun taas joillakin Suomessa asuvilla tulkeilla ja muilla kielenpuhujilla saattoi olla esimerkiksi hiljainen tai epäselvä ääni. Studiohenkilökunnan ammattitaito nousi tässä keskeiseen asemaan amatöörispiikkaajien rohkaisemisessa ja neuvomisessa. 

Suomessa asuvien spiikkaajien eduksi taas voi lukea sen, että tekstissä esiintyvien suomalaisten nimien lausuminen ei aiheuttanut ongelmia – kansainvälisen äänitoimiston kautta hankittu soraninkielinen spiikkaaja ei aivan yhtä sujuvasti lausunut nimeä Anneli Jäätteenmäki. Ongelmaa voisi ratkoa siten, että suomea osaava kääntäjä kirjoittaisi ulkomaiselle spiikkaajalle ääntämisohjeet tai hänelle lähetettäisiin äänitiedostona näyte nimien lausumisesta.

Tekstien ja spiikkien liittäminen videoihin: vaativan tason zen-harjoitus

Vaikka käännös- ja spiikkausvaiheet voivat laittaa monikielisen videoprojektin tilaajan ja toteuttajan huumorintajun ja mielenterveyden koetukselle, ne eivät kuitenkaan ole mitään verrattuna siihen, mitä tarkoittaa erikielisten tekstien ja spiikkien yhdistäminen videoihin. 
Sain ammattitaitoisilta ja kokeneilta tahoilta erilaisia näkemyksiä siitä, miten tämä vaihe kannattaa tehdä.

Ensimmäinen ehdotus oli se, että jokainen virke tai lyhyehkö kappale käännöksessä on numeroitu, ja spiikkaaja sanoo ääneen tämän numeron ennen kuin alkaa spiikata kyseistä kohtaa. Editointivaiheessa nämä ääneen sanotut numerot sitten leikataan pois. Toinen ehdotus oli, että ensin tehdään videosta tekstitetty versio ja spiikkaaja lukee ääneen videon alareunassa näkyvän tekstin. Kolmas ehdotus oli, että spiikkaaja lukee kaiken putkeen ja että puheessa olevista luontaisista tauoista editoija tietää, missä kohdassa esimerkiksi alkaa uusi kappale ja osaa siten sijoittaa spiikin oikeaan kohtaan videon kuvituksen kanssa. Neljäs ehdotus oli, että ensin liitetään spiikki videoon, johon kieltä osaava henkilö sitten merkitsee tekstieditorityökalulla videon aikakoodit jokaisen tekstityksen alkamis- ja päättymiskohtiin. 

Ymmärrä Suomea -videosarjan osalta työ päädyttiin tekemään ensimmäisen ehdotuksen mukaisesti. Tämä on työlästä, mutta etuna on se, että käsiteltävää kieltä osaamaton editoija pystyy kuitenkin varmistumaan, että kukin teksti ja spiikki ovat keskenään yhtäaikaiset sekä oikeassa kohdassa kuvakerrontaan nähden. 

”Mitä on hyvä tietää viranomaisen ja tulkin roolista Suomessa” -videon kohdalla kokeiltiin ensin toisen ehdotuksen mukaista tapaa, jossa ongelmaksi tuli se, että esimerkiksi persiankielinen tekstitys meni videon alareunassa niin nopeasti, että spiikkaaja ei ehtinyt lukea sitä rauhassa. Loppujen lopuksi tehtiin niin, että spiikkaaja luki tekstin ääneen omaan tahtiin, minkä jälkeen hän istui videon editoijan vieressä ja kertoi, mihin kohtaan kukin spiikki ja tekstitys tulee. Tämäkin oli lopulta työlästä ja edellytti sitä, että spiikkaaja pystyi neuvomaan editoijaa vieressä istuen.

Kolmas ehdotettu tapa saattaisi sopia melko lyhyisiin videoihin tai videoihin, joissa ei ole kovin olennaista, vastaako tietty spiikin ja tekstin kohta juuri tiettyä kohtaa kuvakerronnassa. Neljäs ehdotettu tapa edellyttäisi sitä, että kielenosaaja koulutettaisiin aikakoodien merkitsemiseen tekstieditorilla.

On otettava huomioon eri kieliversioiden erilaiset kestot 

Alusta saakka tulisi ottaa huomioon, että videon eri kieliversiot ovat todennäköisesti eri mittaisia. Tämä johtuu muun muassa siitä, että käännöksessä jokin asia täytyy selittää pidemmin. Lisäksi kielten puherytmit saattavat olla erilaisia. Kannattaa alusta asti varautua kieliversioiden eri pituuksiin niin, että kuvattua materiaalia on riittävästi ja esimerkiksi taustamusiikin kestoa voi säätää. 

Helpoin tapa saattaisi olla heti alkuvaiheessa tehdä pidempi video, jossa leikkausrytmi on rauhallinen ja kuvia näytetään pitkään. Tällöin tietyissä kieliversioissa väliin jää ikään kuin tyhjää tilaa, mutta pidempien kieliversioiden kohdalla säästytään ylimääräiseltä työltä videon kuvamateriaalin uudelleen koostamisessa. Jos video olisi tehty pisimmän kieliversion mukaan, onnistuisi todennäköisesti myös yllä mainittu menetelmä, jossa spiikkaaja lukee kohdekielisen tekstityksen videon alareunasta. 

Liikeidea monikielisille videotaitureille ja viestinnän osaajille

Eräs yritysideakin on syntynyt matkan varrella: kysyntää voisi olla firmalle, jossa olisi töissä monikielisiä videotuotannon ammattilaisia. He pystyisivät ratkomaan tässä kirjoituksessa esitettyjä pulmia ja myymään palvelua, jossa nämä yksittäiset työvaiheet ja ongelmakohdat ratkaistaisiin ilman, että tilaajan tarvitsee edes olla niistä tietoinen. 

Samoin tarvetta olisi erikielisiä ihmisiä tavoittavalle viestintä- ja markkinointipalvelulle. Millä kanavilla ja foorumeilla tavoitettaisiin kiinankieliset Suomeen työhön tulleet, joille kiinaksi tuotetut videot voisivat tarjota hyödyllistä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta? Millä hakusanalla tigrinjankielinen etsii tietoa suomalaisuudesta, ja löytääkö hän Kotona Suomessa -hankkeen laatiman, juuri tätä tarkoitusta varten tehdyn videon? Erikielisten ja erilaisten ihmisten median käytön tuntemus ja oikeanlainen viestintä olisi äärimmäisen tärkeää, koska juuri heitä varten lukuisia materiaaleja on tehty.

Lopuksi haluan antaa suuren kiitoksen monikielisten videoiden teosta kaikille käännöksiä ja spiikkejä tehneille tahoille sekä erityisesti Stremialle, Wacky Tie Filmsille ja Source Creativelle, jotka tuottivat Kotona Suomessa -hankkeelle yhteensä 116 erikielistä videota. 

Kotona Suomessa -hankkeen monikieliset videot ovat katsottavissa hankkeen Youtube-kanavalla.

Laura Ruuskanen, toimi projektiasiantuntijana Kotona Suomessa -hankkeessa (ESR).
 

Lisää kommentteja