Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Perhe, lapset työ ja opiskelu: Elämässä tärkeänä pidetyt asiat ja ylpeydenaiheet yli 17-vuotiaille turvapaikanhakijoille

Ville HartonenKaikki lähtee arvoista. Arvot ovat uskomuksia ja käsityksiä arvokkaista, hyvinä ja tärkeinä pidetyistä asioista ja tätä kautta keskeinen osa minäkuvaa. Arvot ovat uskomuksia, jotka ovat yhteydessä tunteisiin. Ihmisten tärkeänä kokemien asioiden ollessa uhattuina ihminen puolustautuu. Arvot liittyvät myös päämääriin, jotka motivoivat yksilön toimintaa.

Haastattelin keväällä ja kesällä 2016 henkilökohtaisesti tulkin välityksellä 181 Savonlinnan vastaanottokeskuksen yli 17-vuotiasta turvapaikanhakijaa. Kartoitin haastateltavien kieli-, koulutus- ja ammattitaustoja, mutta tämän lisäksi olin kiinnostunut muun muassa siitä, mitä he pitävät tärkeinä elämässään, ja mistä he ovat ylpeitä elämässään. Haastateltavista 77 % oli irakilaisia, 11 % afganistanilaisia ja 3 % prosenttia syyrialaisia. Jostain muualta kotoisin oli 9 %.

Tärkeintä turvapaikanhakijoiden elämässä on perhe, lapset, työ ja opiskelu

Aineiston perusteella turvapaikanhakijoille on tärkeää elää rauhassa perheen kanssa, ilman pelkoa omasta tai lasten turvallisuudesta. Lasten kasvattaminen ja heidän kehittymisensä todistaminen koetaan keskeiseksi asiaksi elämässä sen ohella, että lapset voivat elää rauhassa ilman sotaa. Työn tekeminen ja tätä kautta perheen toimeen tuleminen on tärkeää. Esiin nousi myös halu olla hyödyksi ja esimerkiksi Suomen valtion palveleminen takaisinmaksuna saadusta avusta. Tärkeänä koetaan myös se, että olisi sopiva suomalaiseen yhteiskuntaan.

Aineiston kaikista ilmauksista vain 1,4 % käsitteli osallistujien uskonnollista taustaa. Ylpeitä oltiin sen sijaan vanhempien urasta, esimerkillisyydestä, kasvatuksellisesta tuesta tai läsnäolosta sekä esimerkiksi sisarusten menestymisestä. Vanhemmille lapset olivat keskeisimpiä ylpeydenaiheita, ja ennen kaikkea lasten menestyminen opinnoissaan tai ammattiurallaan. Yleisellä tasolla tarkasteltuna suomalaiset eivät näytä poikkeavan arvoiltaan suurestikaan haastattelemistani turvapaikanhakijoista. Tärkeimpinä asioina pidetään perhettä, vapaa-aikaa, ihmissuhteita ja työtä. Suomalaisten elämänlaatua rakentaa aineellinen hyvinvointi, läheissuhteet, terveys ja toimintakyky, psyykkinen, emotionaalinen ja kognitiivinen hyvinvointi sekä käsitys itsestä.

Arvotutkimuksella entistä parempi vastaanottokeskus?

Toimijuus on keskeinen tekijä psyykkisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden kannalta. Toimijuuden puute vastaavasti on yhteydessä pystyvyyden kokemuksen vähenemiseen sekä heikentyneeseen tunteiden ja käyttäytymisen itsesäätelyyn. Tutkimalla turvapaikanhakijoiden arvoja jo heti esikotouttavan työn alkumetreillä on meillä mahdollisuus rakentaa vastaanottokeskusympäristöstä mahdollisesti turvallisempi paikka, jossa kaikki ihmiset kantavat vastuun jokaisen hyvinvoinnista. Perhe-elämän tukeminen, opinto- ja työtoiminnan järjestäminen ovat keskeisissä rooleissa turvapaikanhakijoiden myöhemmässä yhteiskuntaan sopeutumisessa.

Ville Ramon Hartonen, koulutuskoordinaattori, Savonlinnan vastaanottokeskus, Viittakivi Oy

Lähteet:

Koivula, A., Räsänen, P. & Sarpila, O. 2015. Working Papers in Economic Sociology. Suomi 2014 –kulutus ja elämäntapa: tutkimusseloste ja aineistojen 1999-2014 vertailua. Turun yliopisto / Sosiaalitieteiden laitos 2015. ISBN 978-951-29-6034-7. http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/taloussosiologia/tutkimus/tutkimus/Documents/Suomi%202014%20tutkimusseloste%20030215.pdf. (Katsottu 9.2.2017.)

Schwartz. S. 2012. An Overviewof the Schwartz Theory of Basic Values. Online readings in psychology and culture. International Association for Cross-Cultural Psychology. Unit 2 Theoretical and Methodological Issues. Subunit 1 Conceptual Issues in Psychology and Culture. Article 11. http://scholarworks.gvsu.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1116&context=orpc. (Katsottu 9.2.2017.)

Snellman, O., Seikkula, J. Wahlström, J., & Kurri, K. 2014. Aikuisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyden ja psyykkisten ongelmien erityispiirteet. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 2014:51 203-222.

Suomen mielenterveysseura 2016. Millaisia asioita arvostan. http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/millaisia-asioitaarvostan. (Katsottu 9.2.2017.)

Vaarama, M., Siljander, E., Luoma, M-L. &Meriläinen 2010. Suomalaisten kokema elämänlaatu, teoksessa  Vaarama, M., Moisio, P. & Karvonen, S. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2010. ISBN 978-952-245-365-5.

Viittakivi Oy 2017. Kotiutumisen tukena. http://www.setlementti.fi/viittakivi-oy/kotiutumisen-tukena/. (Katsottu 9.2.2017.)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lisää kommentteja