Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Perheenyhdistämisen tuki on keskeinen työväline kotoutumisen edistämisessä

Julkaisupäivä 23.8.2019 9.18 Blogit

Milla ParviainenOikeus perhe-elämään on perusoikeus, jonka turvaamiseen Suomi on monissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa sitoutunut. Perhe-elämän turva on myös keskeinen kotoutumista edistävä tekijä, jonka myötä uuteen kotimaahan asettuminen ja elämän jälleenrakennustyö helpottuu.  

Käytännön kotouttamistyössä on todettu, että vastentahtoinen erossaolo perheestä voi johtaa huomattaviin psyykkisiin ja kognitiivisiin vaikeuksiin sekä psykosomaattisiin oireisiin. Nämä hidastavat merkittävästi kotouttamistoimenpiteiden onnistumista henkilön kokeman subjektiivisen kärsimyksen lisäksi.  

Perheenyhdistämisasiat priorisoidaan Forssan seudun kotouttamistyössä

Forssassa perheenyhdistämiseen liittyvät asiat priorisoidaan pakolaisille annettavassa tuessa. Kansainvälistä suojelua saavan asiakkaan perhesuhteet ja perheenyhdistämisen tarve kartoitetaan jo kotouttamistyön ensitapaamisella. Samalla arvioidaan, onko asiakkaalla realistisia edellytyksiä prosessin itsenäiselle käynnistämiselle vai tarvitseeko hän siihen työntekijän tukea.

Arviointi tehdään heti, kun asiakkuus alkaa. Pakolaisaseman saaneiden on laitettava perheenyhdistämishakemuksensa vireille kolmen kuukauden sisällä oleskelulupapäätöksen tiedoksisaannista, jotta he välttyisivät toimeentuloedellytyksen soveltamiselta.

Jos asiakas haluaa hakea perheenyhdistämistä, käydään läpi prosessin kulku ja toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä ennen kuin hakemukset voidaan laittaa vireille. Mikäli asiakkaalla tai perheenjäsenellä ei ole riittäviä kieli- tai it-taitoja hakemusten laatimiseen, pyydetään valtuutukset ja tarvittavat tiedot niiden sähköiseen vireille panemiseen Suomesta. Kun hakemukset ovat edenneet käsittelyjonoon, autetaan asiakasta myös käsittelyn edistymisen seurannassa ja pyydettyjen lisäselvitysten antamisessa.

Työssä tarvitaan faktoja ja vuorovaikutustaitoja

Toisinaan toive perheenyhdistämisestä ei voimassa olevan ulkomaalaislainsäädännön ja sen soveltamisen valossa ole kovin realistinen. Tällöin tilanne selitetään asiakkaalle seikkaperäisesti auki, jotta hän pystyisi punnitsemaan vaihtoehtojaan oikean tiedon pohjalta.

Vuorovaikutustilanteena hetki on haastava, sillä keskustelun lomassa on käytävä läpi myös Suomen tekemiä perhesiteiden tunnustamiseen liittyviä rajanvetoja.

Erityisen hankalaa työntekijän näkökulmasta on perustella, miksi kansainvälistä suojelua saavat ihmiset ovat perhesuhteiden turvaamisen osalta keskenään eriarvoisessa asemassa tulotasonsa perusteella.  Yhdenkään asiakkaan kohdalla perheenyhdistämisessä avustamisesta ei kuitenkaan kieltäydytä, jos asiakas kaikki tosiasiat ymmärtäen haluaa prosessin käynnistää.

Perheenyhdistämiset on Forssan seudulla keskitetty yhdelle työntekijälle, jolla on nimetty varahenkilö. Tämä on koettu tärkeäksi, koska prosessin läpivienti edellyttää aiheeseen liittyvän tietämyksen lisäksi riittävää aikaa hakemusten ja lisäselvitysten laatimiseen sekä määräaikojen tarkkaa noudattamista.

On tarkoituksenmukaista, että työntekijä jo entuudestaan tuntee asiakkaan prosessin yksityiskohdat erityisesti silloin, kun annetaan lisäselvityksiä. Kiireellisen aikataulun lisäksi ne ovat usein asiakkaan henkilöhistoriaan ja perhedynamiikkaan pureutuvien kysymystensä vuoksi prosessin rankin osuus. Teknisen avustamisen lisäksi asiakkaan henkinen tukeminen ja kannattelu läpi raskaan prosessin onkin välttämätöntä.

Perheenyhdistämisprosessi on riski mielenterveydelle

Perheenyhdistämisprosessi tuo usein pintaan voimakkaita syyllisyydentunteita oman perheen taakse jättämisestä, vaikka tämä olisi tapahtunut pakottavassa tilanteessa, jossa ei ollut vaihtoehtoja. Myös pakolaiseksi lähtemistä edeltäneiden traumaattisten kokemusten käsittely viivästyy, koska niiden laukaisema kriisi ei vielä ole saavuttanut päätepistettään. Kun prosessi etenee ja aika kuluu, kasvavat myös asiakkaan epätoivon tunteet äärimmilleen.

Perheenyhdistämisprosessi onkin – kaikessa välttämättömyydessään - selkeä riski asiakkaan mielenterveydelle. Tästä syystä kotouttamistyöstä tehdään aktiivista paikallista valistustyötä eri viranomais- ja hoitavien tahojen suuntaan, jotta näitä riskejä osattaisiin ennakoida ja niihin reagoida. Aihetta pidetään esillä niin työntekijöille suunnatuissa koulutuksissa kuin moniammatillisessa verkostotyössä ja, kun suunnitellaan yksittäisten asiakkaiden kotoutumisajan palveluita.

Tuki kannattelee lopputuloksesta riippumatta

Forssan seudulla perheenyhdistämisprosessit ovat suurelta osin päättyneet onnelliseen lopputulokseen. Perheen yhdistymistä voi seurata joitakin perheenjäsenten eritahtisen kotoutumisen haasteita. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että prosessiin liittyneen stressin lauetessa perheiden elämä asettuu uomiinsa ja kotoutuminen tapahtuu verrattain nopeasti.

Vaivannäkö on kannattanut myös niiden asiakkaiden kohdalla, jotka kaikesta huolimatta eivät ole saaneet perhettään luokseen. Kokemus kuulluksi ja vakavasti otetuksi tulemisesta kannattelee ja rakentaa luottamusta aina, vaikka asiakkaan suurinta tuskaa ei onnistuttaisikaan poistamaan.

Milla Parviainen, maahanmuuttokoordinaattori, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä

 

Kirjoitus on osa työ- ja elinkeinoministeriön Sylvia-hankkeen Pakolaisesta kuntalaiseksi -verkostopäivän blogisarjaa. Sarjan teemana on perhelähtöinen kotouttava pakolaistyö. Kesän aikana julkaistavissa blogikirjoituksissa esitellään näkökulmia, toimivia käytäntöjä sekä ajankohtaista tutkimus- ja kehittämistyötä, jotka tukevat pakolaistaustaisten perheiden kotoutumista. Kaikki sarjan kirjoituksen julkaistaan yhteenkoottuna kotouttaminen.fi:ssä syksyllä 2019.

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita