Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Pieni kunta kotouttajana?

Uusien vastaanottokeskuksien perustaminen pieniin suomalaiskuntiin, joissa ei ole kohdattu humanitaarista maahanmuuttoa aiemmin, sai minut pohtimaan maahanmuuttajien kotoutumisen mahdollisuuksia näillä alueilla. Miten turvapaikan saaneet uudet kuntalaiset saadaan pysyväksi osaksi pientä paikkakuntaa? Esimerkiksi Närpiössä vahvan yhteisöllisyyden ja turvallisuuden kokemukset saavat maahanmuuttajat jäämään kuntaan.

Toimin Kotona Suomessa -hankkeen (ESR) Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan aluekoordinaattorina. Työnkuvaani kuuluu kotouttamispalveluiden kehittäminen vahvistamalla paikallista kotouttamistyötä sekä selkeyttämällä alueellisten toimijoiden rooleja ja työprosesseja. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat kotoutuvat palveluprosessien avulla entistä nopeammin ja tehokkaammin itsenäisiksi, yhdenvertaisiksi ja tuottaviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Olen saanut tutustua Pohjanmaalla Närpiön malliin kahdessa eri tilaisuudessa. Närpiössä on paljon eri kulttuuritaustaisia asukkaita (10,6 %). Harva maahanmuuttaja haluaa muuttaa alueelta pois, vaikka muutto toiselle paikkakunnalle voisi tarjota enemmän työmahdollisuuksia.

Åbo Akademin tohtoriopiskelija Ingrida Grigaityte luennoi Aluehallintoviraston Vägledardagarna -tilaisuudessa Närpiöstä tekemästään etnografisesta tutkimuksesta. Närpiön onnistumista kaksisuuntaisessa kotoutumisessa on edistänyt alueen asukkaiden vahva yhteisöllisyyden kokemus. Maahanmuuttajat ovat tärkeä voimavara sekä alueen talouden että väestörakenteen myönteiselle kehittymiselle – ja näin he ovat yhdenvertaisia yhteisön jäseniä.  

Yhteisön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden säilyttäminen ovat asukkaille tärkeitä. Laajentuneen hyvinvointikäsityksen myötä itsestä huolehtimisen lisäksi pidetään huolta myös muista alueen asukkaista, sillä pitkällä tähtäimellä se kantaa hedelmää.

Närpiö on pieni paikkakunta ja yhteistyötä tehdään tiiviisti ja joustavasti yli sektorirajojen.  Tiedonkulun esteettömyyden vuoksi mahdollisiin haasteisiin pystytään löytämään nopeasti yhteistyöllä ratkaisu, eivätkä ne muodostu pitkäaikaisiksi tai laajamittaisiksi ongelmiksi.

Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist luennoi Närpiön mallista työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen kumppanuusohjelman ”Tehokas kotoutuminen” -työpajassa. Hänen mukaansa alueen kotouttamisen onnistumiset nivoutuvat työelämän onnistumisiin. Alueella on tarjolla töitä ja työnantajat ovat jo lähtökohtaisesti sitoutuneet avustamaan työntekijöitä eri toimenpiteissä kuten ohjautumisessa suomen tai ruotsin kielen kursseille.

Uudenlaisissa kohtaamisissa on hyvä tutustua ja hyödyntää hyväksi todettuja käytäntöjä ja muiden kuntien onnistumisia. Suomessa on useita pieniä kuntia, jotka ovat suurten muutosten keskellä lisääntyneen maahanmuuton ja uusien vastaperustettujen vastaanottokeskusten myötä. Ratkaisukeskeisyys on valttia, kuten Närpiö todistaa esimerkillään.

Tilastot osoittavat, että usean pienen suomalaiskunnan väestörakenne on epäsuhdanteinen; väestö vähenee ja ikääntyy ja nuoresta työvoimasta on kasvava pula. Turvapaikanhakijat eivät ole homogeeninen ryhmä, vaan joukkoon mahtuu paljon osaamista ja eri koulutustaustaisia henkilöitä, jotka voivat vastata työvoiman tarpeeseen. Närpiössä maahanmuuttajat ovat vaikuttaneet väestörakenteeseen myönteisesti ja ovat näin voimavara kunnan edelleen kehittymiseen.

Suomen perustuslain mukaan perusihmisoikeudet kuuluvat Suomessa kaikille ihmisille, myös ulkomaalaisille, eli kaikkia on kohdeltava yhdenvertaisesti – siis jo turvapaikanhakuvaiheessa. Huomionarvoista on myös se, että osa turvapaikanhakijoista on tulevia kuntalaisia.

Kotouttaminen ei vaadi lukuisia uusia erityistukipalveluita, vaan ennen kaikkea laajentuneen yhteisöllisyydenkokemuksen vahvistumista ja yhdenvertaisuuden tunnustamista. Pienet paikkakunnat voivat tarjota yhtälailla onnistuneen kotouttamismallin kuin suuret kaupungit.

Emine Ehrström, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke (ESR)

Lue lisää:

Ingira Grigaityte esitys 21.10.2015 Vägledardagarna
Hans-Erik Lindqvist esitys 28.10.2015 Tehokas kotoutuminen -kumppanuustyöpaja

Lisää kommentteja