Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Ruotsinkielinen kotouttaminen Suomessa

Maamme virallinen kaksikielisyys antaa mahdollisuuden kotoutua ruotsin kielellä. Meillä on ruotsinkielisiä instituutioita, koulutuspolkuja (päivähoidosta yliopistoon), työmahdollisuuksia sekä vahvasti kaksikielisiä kuntia. Ruotsinkielinen kotouttaminen Suomessa saa tukea perustuslaista, kotouttamislaista ja kielilaista. Tiesitkö että ruotsia puhuu äidinkielenään 5,3 %, mutta että on mahdollista suorittaa yleinen kielitutkinto ruotsiksi ja tulla Suomen kansalaiseksi ruotsin kielellä? Nykyään ruotsinkielinen kotouttaminen ymmärretään paremmin, enää ei (kovinkaan usein) kysytä miksi ruotsin kielellä, vaan useammin miten meidän tulisi menetellä.

Tiedottaminen ja opastus ovat a ja o

Meidän tulee tarjota ruotsinkielistä kotouttamista vaihtoehtona kaksikielisissä kunnissa ja antaa neutraalia tietoa siitä, mitä vaihtoehto merkitsee. Ruotsinkielisen kotoutumispolun valinta merkitsee haasteita, jotka myös on selvitettävä valitsevalle henkilölle. Meidän tulee muistaa kuinka laaja maahanmuuttajien ryhmä on ja tarkastella yksilön kotoutumispolkua. Jotkut eivät ole saaneet valita ruotsin kieltä, vaikka se olisi ollut nopeampi kotoutumispolku.

On olemassa eri syitä valita ruotsin kieli, muun muassa, että se on lähellä muita indoeurooppalaisia kieliä ja että sen oppii nopeammin. Muiden Pohjoismaiden kautta tulleille tai niille, jotka hallitsevat jonkin toisen pohjoismaisen kielen perusteet voi olla nopeampaa valita ruotsinkieliset ammattiopinnot. Jos kumppani ja/tai lapset puhuvat ruotsia tai jos alue on vahvasti ruotsinkielinen, voi olla luonnollisempaa aloittaa ruotsin kielestä. Monille suomen kieli tulee myöhäisemmässä vaiheessa, minkä vuoksi meidän tulee rakentaa kaksikielisiä malleja niille, joilla on edellytykset oppia kaksi kieltä.

Oikeanlainen tiedotus ja opastus sekä virkamiehille (työ- ja elinkeinotoimistolle, kunnalle, vastaanottokeskuksille) että uusille tulijoille on keskeistä kotouttamiskielen valinnan tukemiseksi. Opastuksen lisäksi ovat tukitoiminnot (mentorit, ystäväperheet, yhdistykset) tärkeitä niille, jotka valitsevat kotoutumisen vähemmistökielellä. Kuntaliitto kehittää parhaillaan infomateriaalia ruotsinkielisestä kotouttamisesta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa

Miltä ruotsinkielinen kotouttaminen näyttää tänään?

Ruotsinkielistä kotouttamista on käytännössä kaksikielisissä kunnissa. Pohjanmaalla on kotoutettu ruotsin kielellä kolmenkymmenen vuoden ajan, mutta haasteena ovat Uusimaa ja Varsinais-Suomi, joissa ruotsin kieli ei ole yhtä näkyvää. Helsinki sai ensimmäisen ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksensa vuonna 2012 Delaktig i Finland -hankkeen kautta. Paljon tapahtuu juuri nyt, ELY-keskus hankkii ensimmäistä kertaa ruotsinkielisiä kotoutumiskoulutuksia Uudellamaalla ja ammattioppilaitos Prakticum Helsingissä käynnistää ruotsinkielisen Valma-koulutuksen. Ensimmäiset suomenruotsalaiset kotouttamispäivät järjestetään 28.–29.11. Helsingissä, jolloin aiheena on mm. Pietarsaaren seudun kaksikielinen malli, ruotsinkielinen Nutukka-toiminta sekä uudet ideat ruotsalaisilta asiantuntijoilta. Lämpimästi tervetuloa!

Liselott Sundbäck, maahanmuuttokoordinaattori, ruotsinkielinen kotouttaminen, Suomen Kuntaliitto

Lue lisää:

Selvitys ruotsinkielisen kotouttamisen järjestämisestä: Kan vi stå till tjänst?
Pääkaupunkiseudun kohderyhmän kartoitus: Via svenska
Maahanmuuttajakoordinaattori Lilian Ivarsin blogi (Kommuntorget.fi)
Helppolukuista ruotsia (ll-center.fi)
 

Lisää kommentteja