Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Sydämen logiikka ja kilpailu kyvyistä

Suuren eurooppalaisen muuttoliikemyllerryksen keskellä sain muistutuksen laajemmista kuvioista, kun osallistuin kansainväliseen Metropolis-konferenssiin, joka järjestettiin tänä vuonna Meksiko Cityssä. Tämä mainio konferenssi kerää yhteen vuosittain satoja tutkijoita, käytännön työntekijöitä ja viranomaisia keskustelemaan ja vaihtamaan tutkimus- ja kokemustietoa maahanmuutosta ja kotoutumisesta. Tänä vuonna keskustelua käytiin ihmisarvoisesta ja mahdollisuuksia tuottavasta siirtolaisuudesta.

Muuttajien ihmisarvoa on kunnioitettava

Maana, josta on lähtenyt kansalaisia pois eniten maailmassa – noin 12 miljoonaa –, Meksikossa on maastamuutosta ja nykyisin myös paluumuutosta paljon historiallista perspektiiviä.  Konferenssin tämän vuoden keskeisinä teemoina oli naisten asema muuttoliikkeessä sekä globaali kilpailu osaavista työntekijöistä. Esitykset liikkuivat mielenkiintoisesti globaalista kokonaiskuvasta eri maanosien ja maiden tilanteisiin.

Humaanin näkökulman keskusteluun toi konferenssin pääpuhuja, Nobelin rauhanpalkinnon saaja vuodelta 1992, Rigoberta Menchú Tum, joka painotti ihmisarvon kunnioittamisen merkitystä kaikissa yhteyksissä. Samoilla linjoilla jatkoi Meksikon köyhässä eteläosassa työskentelevä Isä Flor Maria Rigoni, joka puhui siitä sinnikkyydestä, jolla Väli-Amerikan maista lähtevät siirtolaiset toimivat. Turvallisessa, vapaassa ja mukavassa maailmassamme meidän voi olla vaikea ymmärtää heidän päätöksiään, mutta he toimivat, Isä Rigonin sanoin, ‘sydämen logiikan’ mukaisesti: ”he näkevät auringon yössä, he nousevat tuhkasta, he yrittävät uudestaan, he muuttavat reittiään, he pelaavat venäläistä rulettia - sillä heillä ei ole mitään hävittävää”.

Euroopassa on aina ollut siirtolaisuutta

Myös Euroopan unioniin suuntautuva ja viime kuukausien aikana voimakkaasti kasvanut muuttoliike nousi esiin. Voimakkaana nousi näkemys, että vaikka muuttoliikkeet koettelevat maita, tärkeää on kuitenkin säilyttää keskiössä muuttavien ihmisten kokemukset.

Itseäni innosti Saksan liittovaltion työ- ja sosiaaliministeriön valtiosihteerin Anette Krammen mahdollisuuksia ja ratkaisuja etsivä puhe. ”Me olemme kaikki maahanmuuttajia”, Kramme muistutti, sillä Eurooppassa ihmiset ovat aina muuttaneet. Maahanmuutto muuttaa maan identiteettiä, mutta se voi olla positiivinen asia. Hän muistutti Euroopan demografiasta: Eurooppa tarvitsee työntekijöitä ja muuttajat ovat usein nuoria aikuisia. Näin Suomessakin, huomasin eilen tutkiessani sisäasiainministeriön tilastoja: vuoden alusta syyskuun puoleen väliin asti tulleista 11 000 henkilöstä noin 7000 on iältään 18-35 -vuotiaita.  

Saksa näkee muuttajissa mahdollisuuksia

Saksa tarvitsee osaavaa työvoimaa ja näkee mahdollisuuden nykyisissä muuttovirroissa. Muuttoliike on osa ratkaisua demografiseen ongelmaan. Saksasta onkin aivan viime aikoina tullut maailman toiseksi suurin vastaanottajamaa. Miten Saksa sitten uskoo selviävänsä kotouttamisesta?  Valtiosihteeri Krammen esiintuomat toimenpiteet eivät juuri eroa niistä mitä Suomessakin on käytössä, mutta keskeistä on se, että liittovaltio on sitoutunut maahanmuuttajien vastaanottoon. Hän painotti, että on tärkeää poistaa rakenteelliset esteet ja antaa ihmisille mahdollisuus kehittää itseään, kouluttautua ja siirtyä työmarkkinoille. Saksa on valmis tarvittaviin lainsäädännöllisiin muutoksiin ja taloudellisiin satsauksiin.

Saksan vahvuus on, että ammatillisessa koulutuksessa olevilla on jatkuva ja viikoittainen mahdollisuus harjoitella oikeissa työpaikoissa. He saavat harjoittelustaan palkkaa  ja luovat samalla tärkeitä yhteyksiä työelämään. Anette Krammen mukaan tämä on ollut menestystekijä maahanmuuttajien kohdalla: monet siirtyvätkin koulutuksen jälkeen suoraan töihin yrityksiin, joissa ovat olleet harjoittelemassa. Kilpailuun kysyvistä liittyy myös se, että Saksaan opiskelemaan tulleilla on lisäksi mahdollisuus jäädä maahan 18 kuukaudeksi opintojen jälkeen löytääkseen koulutustaan vastaavaa työtä.

Vastaanottavan yhteiskunnan on tarjottava mahdollisuus integraatiolle

”Maahanmuuttajat tulevat tänne ihmisinä ja me huolehdimme lopusta”, pohti valtiosihteeri. Tärkeänä Saksassa pidetään sitä, että kehitetään vastaanottavaa kulttuuria. Tämän lisäksi on tärkeää, että tunnistetaan muissa maissa saadut taidot. ”Meillä ei ole varaa tuhlata näitä taitoja, mutta on myös muistettava, että integraatio tapahtuu näiden taitojen avulla.” Selkeät prosessit ja läpinäkyvät ja yksinkertaiset työmarkkinoiden säännöt, neuvontapalvelut sekä työmarkkinoiden joustavuus; näillä lääkkeillä Saksa aikoo kääntää humanitaarisen muuton myös omaksi edukseen ja kilpailla osaavasta työvoimasta.

”Täydellistä maahanmuuttajaa ei ole olemassa”, oli Krammen keskeinen viesti, vaan vastaanottavan yhteiskunnan on tultava vastaa tietyin toimenpitein. Tämä on mielestäni tärkeä lähtökohta pitää mielessä Suomessakin.

Anne Alitolppa-Niitamo, erityisasiantuntija, kotouttamisen osaamiskeskus, työ- ja elinkeinoministeriö

Lisää kommentteja