Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Syrjintä tuottaa terveyseroja – mutta sitä on vaikea nähdä

Julkaisupäivä 12.6.2018 9.30 Blogit

Oletko kokenut arkipäivän elämässäsi huutelua, nimittelyä tai uhkailua? Syrjinnän ymmärretään useimmiten olevan jotain tämänkaltaista: jotain, mitä joku yksittäinen ihminen tekee toiselle yksittäiselle ihmiselle. On paljon vaikeampi tunnistaa syrjiviä rakenteita yhteiskunnassamme.

Väitöskirjatutkimukseni tarkasteli liikkumisvaikeuksia, mielenterveysoireita ja koettua syrjintää venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä Suomessa. Tutkimus osoitti, että liikkumisvaikeudet ja mielenterveysoireet ovat yleisempiä näissä väestöryhmissä koko väestöön verrattuna. Myös koettu syrjintä oli yhteydessä tutkittujen ryhmien psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen.

Syrjinnän tulkitaan liittyvän joko itseen tai toiseen

Epäsuora syrjintä, kuten kokemukset epäkohteliaasta kohtelusta, ovat yleisempiä kuin kokemukset avoimesta syrjinnästä, kuten nimittelystä tai uhkailusta. Sekä kokemukset suorasta että epäsuorasta syrjinnästä lisäsivät heikon koetun terveyden, pitkäaikaissairauden sekä mielenterveysoireiden todennäköisyyttä tutkituissa väestöryhmissä. Myös heillä, jotka raportoivat vain epäsuoria syrjintäkokemuksia, heikon koetun terveyden ja mielenterveysoireiden todennäköisyys oli kohonnut.

Avoimen rasistiset huutelut voi olla helpompaa jättää oman arvoonsa ja ajatella niiden kertovan enemmän tekijästä kuin itsestä. Sen sijaan vähemmän suorat kokemukset, kuten tuijottaminen tai tervehdykseen vastaamatta jättäminen, pääsevät helpommin ihon alle. Pienillä eleillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia, jos niitä kohtaa päivittäin.

Yksittäisten ihmisten tekoja vaikeampaa on tunnistaa niitä moninaisia tilanteita ja syrjiviä rakenteita, joiden vuoksi Suomeen muuttaneiden ihmisten on vaikea työllistyä ja edetä työurallaan. Näin syrjintä tuottaa myös välillisesti terveyseroja, sillä etenkin työttömyys ja heikko taloudellinen tilanne ovat yhteydessä sekä liikkumisvaikeuksiin että mielenterveysoireisiin.

Maahanmuuttaja-leima ruokkii syrjintää

Maahanmuuttaja-sana on vakiintunut suomalaiseen yhteiskuntaan ja kotouttamisen kentälle. Sitä myös käytetään rajamaan ihmiset meihin ja muihin. Jopa Suomessa syntyneitä kutsutaan (toisen polven) maahanmuuttajiksi, ilman minkäänlaista omaa muuttohistoriaa.

Alleviivaamalla maahanmuuttajuutta tuotamme kuitenkin herkästi leimoja ja toiseutta. Jaottelu voi ruokkia myös syrjintää. Suomen moninainen väestö tulisi osata nähdä myös muusta kuin kaksijakoisesta lähtökohdasta me ja muut. Suomalaisuuden tai ulkomaalaistaustaisuuden ei tarvitse olla joko–tai, vaan väestömme on yhä useammin sekä–että.

Shadia Rask, projektipäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot:

Moninaisuus ja terveys väestössä: Havaintoja venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisesta väestöstä Suomessa (urn.fi)

Miten maahanmuutto ja suomalaisuus näyttäytyvät tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointitutkimuksissa? (journal.fi)

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita