Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Traumatietoisuus TE-toimistojen palveluissa vahvistuu koulutuksen avulla

Julkaisupäivä 26.4.2019 13.08 Blogit

Anne Laitinen-Saunio”Sota. Täällä,” sanoo nuori mies, ja koputtaa ohimoaan. Olen juuri avannut yhden Pakolaistaustaisten ohjaus -hankkeessamme toteutettavista asiakaspaneeleista. Kysyin, mikä oli akuutein ratkaisua vailla oleva pulma Suomeen kiintiöpakolaisena saapumisen jälkeen. Osalla vastaus avauskysymykseeni oli arkisempi: kielen oppimisen vaikeus tai turhautuneisuus, kun töitä ei löydykään alalta, jolta olisi kokemusta lähtömaasta.

Kuitenkin Anandin, ym. (2019) mukaan esimerkiksi syyrialaisista pakolaisista noin 65 prosentilla on vähintään yksi traumaattinen kokemus takanaan. Pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien mielenterveyteen kiinnitetään koko ajan enenevissä määrin huomiota: esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Paloma-hanke on tuottanut monen alan tarpeeseen helposti lähestyttäviä videoita, joissa eri alojen huiput luennoivat yleistajuisesti mutta informatiivisesti.

Kun katsoin videosarjaa, huomasin kuitenkin pohtivani sitä, että eräs merkittävä toimija näkyy tässä kontekstissa vain vähän: kotouttamistyötä laaja-alaisesti ja suurella mandaatilla tekevä työhallinto. TE-toimistoissa tehtävä työ mielletään usein asiakaspalveluksi toisin kuin esimerkiksi ohjauksellinen asiakastyö. Tämän vuoksi voi tuntua loogiselta, että trauma-aspekti jää katveeseen TE-toimistojen kohdalla.

TE-toimiston asiantuntijan asiakastapaamisessa istuu kuitenkin se sama ihminen, jonka mahdollinen traumatausta voidaan yleensä ottaa huomioon esimerkiksi traumatietoiseen hoitoon perehtyneen sosiaali- ja terveysalan asiantuntijan tapaamisissa. Sen saman ihmisen elämää, esimerkiksi taloutta, koskevia päätöksiä tehdään myös TE-toimiston asiakastapaamisissa, ja traumaoireilu voi vaikuttaa merkittävästi näiden tärkeiden tapaamisten kulkuun.

Trauma voi vaikuttaa toimintakykyyn ja vuorovaikutukseen

Pakolaisuus ja traumaattiset kokemukset eivät itsessään tarkoita, että kaikki traumatisoituvat, sillä ihmisillä voi samaan aikaan olla monenlaisia suojaavia tekijöitä, ja korjaavat kokemukset kohdemaassa voivat auttaa (esim. Seikkula, ym., 2014). Osa pakolaisista kuitenkin traumatisoituu tai kärsii erilaisista traumaoireista.

Helsingin Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksen asiantuntijoiden mukaan traumaoireileva ihminen kärsii usein kognitiivisiin kykyihin vaikuttavista oireista, kuten unettomuudesta, muistikatkoksista, painajaisista ja keskittymiskyvyn puutteesta. Asiakastilanteessa traumaoireileva henkilö voi tuntea viranomaispelkoa ja myöntyä miltei mihin tahansa ilman, että hän ymmärtää asiasisältöä vain päästäkseen pois kyseisestä tilanteesta, tai reagoida tilanteeseen nähden suhteettomalla tai arvaamattomalla tavalla.

Traumaoireisella asiakkaalla ei välttämättä ole edes muistijälkeä TE-toimiston virkailijan tapaamisesta. Kuitenkin tällaisessa tilanteessa laaditun kotoutumissuunnitelman sisältö määrittää asiakkaan toimeentuloa, oli suunnitelma asiakkaan tosiasiallisessa tiedossa tai ei. Ymmärtämättömyys yhteiskuntamme monimutkaisista viranomaisprosesseista (Castaneda, ym., 2018) voi korostaa pakolaisena saapuneen kuulumattomuuden kokemusta, mikä mielenterveysasiantuntijoiden mukaan puolestaan voi vahvistaa traumatisoitumista. Tällöin noidankehä on valmis.

Miten trauman vaikutus otetaan huomioon asiakastilanteessa?

Mitä sitten tulisi tehdä, jotta mahdollisen traumaoireilun vaikutus voitaisiin ottaa paremmin huomioon TE-toimiston asiakastyössä? Pakolaistaustaisten ohjaus -hankkeessa ajattelemme, että koulutuksen tarjoama tieto auttaa vahvistamaan työntekijän omaa kokemusta siitä, että hän kykenee ja osaa. Kyvykkyyden kokemuksen on myös tutkimuksissa todettu vaikuttavan suotuisasti työssä suoriutumiseen sekä työn kokemiseen mielekkäänä (Martela & Jarenko, 2014). Koska TE-hallinnossa tehtävän työn kontekstiin sopivaa valmista, systemaattista traumatietoisen työskentelyn tietopakettia ei ollut tarjolla, hankkeemme tarttui tehtävään ja päätti suunnitella sellaisen itse.

Koulutussuunnittelun taustoittamiseksi haastattelin pakolaissosiaalityöntekijöitä, keskustelin oppilaitosten ohjaustyötä tekevien kanssa ja tein syvähaastatteluita Ohjaamo- ja TE-toimiston työntekijöiden kanssa. Tarkoitukseni oli moninäkökulmaisesti selvittää, miten yhteistyö toimii pakolaisena saapuneen asiakkaan asioiden edistämisessä. Kentän kanssa käydystä keskustelusta johdin aihioita, jotka muodostivat TE-toimistoille räätälöidyn traumatietoisen koulutuksen kulmakivet, joilla saatoimme lähestyä koulutuskumppaniksemme havittelemaani Psykotraumatologian keskusta.

Yhdessä Psykotraumatologian keskuksen asiantuntijoiden kanssa muotoilimme jouhevien yhteistyöpalaverien lopputuloksena koulutuskokonaisuuden, jossa yhdistyvät trauman teorian ja käytännön työkalujen sopuisa liitto, alusta loppuun räätälöitynä TE-toimiston kontekstiin.

Työkaluja traumatietoiseen asiakastyöhön
TE-toimiston asiantuntijalle ja psykologille
  • Ennakkotehtävä ennen Skype-luentoa
  • Yammer vertaiskeskustelun tukena

Orientoiva Skype-luento

  1. Mitä pakolaisuuden trauma on?
  2. Kotoutumisen haasteet
  3. Palvelut ja palveluverkosto
  4. Selvitymisen tukeminen
  5. Tulkkaus

Lähiopetus

  1. Trauman vaikutus toimintakykyyn
  2. Palveluohjaus
  3. Työkaluja asiakkaan kohtaamiseen
  4. Omien ennakkokäsitysten reflektointia
  5. Case-pohjaista työskentelyä


Kuva 1: Pakolaistaustaisten ohjaus -hankkeen ja psykotraumatologian keskuksen koulutusyhteistyönä tuotettua koulutussisältöä TE-toimiston työntekijöille. Kuvassa on nimetty työkaluja traumatietoiseen asiakastyöhön, esimerkiksi orientoiva Skype-luento ja lähiopetus, jotka voivat sisältää muun muassa tietoa tulkkauksesta ja kotoutumisen haasteista sekä olla muun muassa case-pohjaista työskentelyä.

Koulutuksen pilottivaiheessa psykotraumatologian asiantuntijat jalkautuvat TE-toimistoihin Helsingissä ja Rovaniemellä vetämään Skype-välitteiset orientoivat luennot ja työpajamaiset lähiopetukset. Pilottivaiheen jälkeen koulutus laajennetaan TE-toimistoihin valtakunnallisesti sinne, missä tarve on sekä oppilaitoksiin, palveluntarjoajille ja kuntiin.

Traumaoirehtiminen asettaa haasteita palvelunkehittämiselle

Miten sitten huomioida mahdollinen traumaoirehdinta, kun kehitetään palveluja pakolaistaustaisille? Mitä palvelua TE-toimiston kotoutuja-asiakas voi saada, jos hän ei tosiasiallisesti ole työkykyinen, ja kognitiivinen kyvykkyys on esimerkiksi traumatisoitumisen vuoksi (väliaikaisesti) alentunut?

Pakolaistaustaisten ohjaus -hanke selvittää alueellisia käytäntöjä matalan kynnyksen palveluista, joihin asiakas voisi osallistua toimintakykynsä mukaisesti ja harjoitella taitoja, jotka karttuessaan loisivat onnistumisen kokemuksia sekä pohjaa osallisuudelle ja kuulumiselle.

On olemassa tutkimusnäyttöä, joka viittaa siihen, että merkitykselliseen toimintaan kiinnittyminen voi lievittää traumaoireita (Seikkula, ym., 2014) mutta traumatisoitumisen vakavuus ja henkilön tosiasiallinen toimintakyky tulee olla luotettavasti selvitetty.

Hankkeessamme mietimme nyt, miten kehittää alueellisista innovaatioista valtakunnallista toimintaa. Mietimme myös, millaisella koulutuksella voisimme edesauttaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä vastuiden ja roolien kirkastamiseksi. Pakolaistaustaisten ohjaus -hanke pyrkii osaltaan vastaamaan tähän haasteeseen suunnittelemalla työpajamuotoista yhteistyökoulutusta kotouttamisen kentän eri toimijoiden yhteisen tiedon rakentamisen edistämiseksi. Hankkeen koulutuskokonaisuuksista raportoidaan kattavasti loppuraportissa. Lisäksi annamme suosituksia jatkokehittämiselle. Hankkeen toiminta-aika ulottuu 31.12.2020 saakka.

Anne Laitinen-Saunio, KL, Hankesuunnittelija, Pakolaistaustaisten ohjaus -hanke

Lue lisää:

Pakolaistaustaisten ohjaus -hanke Twitterissä

Pakolaistaustaisten ohjaus Facebookissa

Sotatraumatisoituneiden kuntoutus Psykotraumatologian keskuksessa

Paloma-koulutus

Lähteet:

Anand, J., Kankaanpää,R. & Veszteg, C. (2019) Käyttäjälähtöisellä palvelusuunnittelulla kohti parempaa kotoutumista. Toimenpidesuositus 2/2019 PROMEQ -hanke.

Castaneda, A. E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., ... & Santalahti, P. (2018). Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja.

Martela, F., & Jarenko, K. (2014). Sisäinen motivaatio. Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu, 3, 2014.

Snellman, O., Seikkula, J., Wahlström, J., & Kurri, K. (2014). Aikuisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyden ja psyykkisten ongelmien erityispiirteet. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 51, 203-222.

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita