Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Yksintulleet alaikäiset – haavoittuva vai toimintakykyinen ryhmä?

Julkaisupäivä 20.12.2018 8.00 Blogit

Anna BruunMillaista on elää yksintulleena nuorena Suomessa vuonna 2018? Miltä tuntuu, kun perhettään ei saa Suomeen tai tulevaisuus Suomessa on epävarma?

Yksin maahan tulleita ja turvapaikkaa hakeneita nuoria on luonnehdittu kahdella hyvin erilaisella käsitteellä: haavoittuva ja toimintakykyinen. Vaikka sanaa haavoittuva ei pidä käyttää leimaamaan yksilöitä, se soveltuu kuvaamaan niitä olosuhteita, joissa Suomeen turvapaikanhakijoina ja ilman huoltajaansa tulleet nuoret ovat: uudessa maassa, ilman vanhempiaan, kriisialueilta tulleina.

Yksin viisituhatta kilometriä kahden maanosan halki matkustanut nuori on samaan aikaan äärimmäisen toimintakykyinen. Naapurimaissamme tehdyt tutkimukset osoittavat, että yksintulleet alaikäiset pärjäävät keskimäärin hyvin koulutuksessa ja työelämässä.

Suomen Punainen risti on koonnut yksin tulleista alaikäisistä vaikuttajaraadin, jonka jäsenet kertoivat kokemuksistaan Integration 2018 -tapahtumassa Kulttuuritalolla syyskuussa 2018. Raadin nuoret olivat hieno esimerkki toimijuudesta: halusta vaikuttaa omaan elämään ja tulevaisuuteen ja samalla parantaa muiden yksin tulleiden tilannetta.

Yksin maahan tullut on riippuvainen viranomaisista

Yleensä nuoret elävät arkeaan ja elämäänsä kaukana viranomaisista. Yksin maahan tullut lapsi on kuitenkin paljon riippuvaisempi viranomaisista kuin moni muu. Viranomaiset päättävät, saako hän jäädä Suomeen ja miten pitkäksi aikaa. Viranomaisten käsissä on myös, missä nuori voi asua tai joutuuko hän oleskeluluvan saatuaan muuttamaan muualle tutulta paikkakunnalta.

Koska yksintulleet ovat Suomessa ilman vanhempiaan, julkisella vallalla on erityinen vastuu heidän etunsa ja oikeuksiensa toteutumisesta. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa turvaamaan kaikille lapsille oikeuden suojeluun ja huolenpitoon ja myös oikeuden osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Oikeus osallistua, eli ottaa osaa oman etunsa mukaisen ratkaisun tekemiseen, on yksi sopimuksen perusperiaatteista.

Yksintulleen oikeuksien toteutuminen edellyttää edustajajärjestelmän kehittämistä

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi syyskuussa selvityksen yksin tulleiden alaikäisten edustajajärjestelmästä. Se nostaa vahvasti esiin paitsi edustajajärjestelmän uudistustarpeita myös lapsen osallisuuteen vaikuttavia kysymyksiä. Osallisuus edellyttää, että lapsella on riittävästi tietoa tilanteestaan ja että hänen kuulemisensa on lapsilähtöistä ja hänen kehitystasonsa huomioivaa. Yksintulleiden osallisuuden toteutumisessa riittävän koulutuksen saanut edustaja on olennainen.

Eduskunta käsittelee parhaillaan valmistelemaamme kotoutumislain uudistusta. Ehdotuksen mukaan vastuu oleskeluluvan saaneiden yksintulleiden lasten asumisyksiköiden perustamisesta siirtyisi kunnilta maakunnille. Muutoksen pyrkimyksenä on vähentää yksintulleiden alaikäisten tarvetta muuttaa paikkakunnalta toiselle oleskeluluvan saamisen jälkeen.

Myös yksintulleiden alaikäisten oikeutta perheeseen tulee kunnioittaa. Kun lapsi ei voi saada omaa perhettään Suomeen, hänelle voidaan tarjota muita pitkäaikaisia aikuiskontakteja, jotka tukevat hänen kotoutumistaan. Tärkeä aikuinen voi olla opettaja, perheryhmäkodin työntekijä, tukiperhe tai perhehoitaja. Kotoutumislain uudistuksen yhteydessä haluamme lisätä ja parantaa yksin tulleiden perhehoitoa säätämällä maahan tulleiden lasten perhehoidosta samalla tavalla kuin muiden lasten, eli perhehoitolain avulla. Tällöin yksin maahan tullut voi muuttaa perheeseen, joka on valmennettu tehtävään ja joka saa perhehoidosta korvauksen.

Uudistuva kotoutumislaki vahvistaa jälkihuollon järjestämisvelvoitetta

Harva nuori pärjää yksin vielä täyttäessään 18-vuotta. 18–20-vuotiaiden yksintulleiden jälkihuollon tarjonnassa on ollut alueellisia eroja, vaikka sitä onkin viime vuosina lisätty runsaasti. Tavoite on, että nuori saisi kaiken tarvitsemansa tuen, kun hän siirtyy perheryhmäkodista kohti itsenäisyyttä. Pieni panostus muutamana kriittisenä vuotena maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, kun nuoret oppivat pärjäämään ja pääsevät kouluun ja myöhemmin töihin Suomeen.

Vuonna 2015 Suomeen saapui yli 3000 turvapaikanhakijalasta ilman vanhempiaan, moninkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Kasvanut määrä näytti meille, mikä yksintulleiden vastaanotossa ja kotoutumisessa toimii ja mikä ei. Meidän on nyt mahdollista kehittää järjestelmää niin, että turvaamme yksintulleiden alaikäisten kohtelun ensisijaisesti lapsina ja takaamme heille turvallisen kotoutumispolun, oikeuden perheeseen ja heidän oikeuksiensa toteutumisen kaikissa tilanteissa.

Anna Bruun, neuvotteleva virkamies , työ- ja elinkeinoministeriö

Lue lisää:

Edustajat lapsen edun takaajina. Ilman huoltajaa turvapaikanhakijoina saapuneiden alaikäisten edustajajärjestelmä.

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita