Järjestöjen toiminta tukee kotoutumista

Järjestöjen tehtävät alkuvaiheen vastaanotossa käynnistyvät jo ennen henkilön saapumista kuntaan muun muassa kuntalaisten vaikuttamistyön ja yhteisen suunnittelun parissa. Viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöryhmissä kartoitetaan paikkakunnan järjestöjen resursseja ja mahdollisuuksia osallistua vastaanottoon ja kotoutumista tukevaan toimintaan.

Järjestöt informoivat omia jäseniään ja luottamushenkilöitä uusista tehtävistä ja hankkivat tarvittaessa lisätietoa ja -oppia kokeneemmilta järjestöiltä. Kolmannen sektorin toimijat voivat myös sopia eri tahojen työnjaosta ja rooleista.

Järjestöt tarjoavat monipuolisesti toimintaa

Usein järjestöt järjestävät huonekalu-, lelu- ja vaatekeräyksiä ja voivat osallistua asuntojen kalustamiseen. Ennen kiintiöpakolaisten saapumista Suomen Punainen Risti (SPR) järjestää ystävätoiminnan kurssin sekä Tulijan ystävänä ja tukena -täydennyskurssin, jotta uusille tulijoille olisi tarjolla ystäviä ja tukijoita heti saapumisen jälkeen. Kurssin jälkeen osallistujat suunnittelevat omalle paikkakunnalle sopivaa toimintaa niin omista kuin tulijoiden ja kunnan tarpeista lähtien.

Alkuvaiheessa järjestöt ja viranomaiset voivat sopia niin sanotun asumisavun käynnistämisestä. Järjestöt täydentävät viranomaisten ohjausta esimerkiksi käymällä kodeissa ja ohjaamalla suomalaiseen asumisen tapaan ja tutustuttamalla tulijoita paikkakunnan elämään. Asumisaputoimintaa järjestävät ainakin Pakolaisapu ja SPR.

Ystävätoiminta voi olla yksilöllistä tukea, ryhmämuotoista toimintaa tai niiden yhdistelmä. Kansainväliset kerhot ja kahvilatoiminta ovat matalan kynnyksen toimintaa, johon voi osallistua omien tarpeiden ja aikataulujen mukaan. Ohjelma voi olla osin vapaata tai osin ohjattua. Kerhotoiminnasta vastaavat ystävätoiminnan vastuuvapaaehtoiset henkilöt.

Harva tulijoista osaa Suomeen tullessaan sanaakaan suomea tai ruotsia. Viranomaisten tarjoamien kielikurssien lisäksi järjestöt järjestävät kielikerhoja. Niissä ei ole tutkintovaatimuksia, vaan ne perustuvat vapaamuotoiseen ryhmätoimintaan, jossa kielen oppiminen on kuitenkin pääasia. Yksi kielen oppimisen toimintamalli, Luetaan yhdessä -toiminta on laajentunut useille paikkakunnille.

Muita kotoutumista tukevia toimintamahdollisuuksia ovat muun muassa erilaiset kulttuuri-, kädentaito- ja liikuntaryhmät eri-ikäisille muuttajille.

Paikkakunnan järjestöillä on usein paljon osaamista ja innostusta, ja kokonaisuutta voi arvioida myös muuttajien näkökulmasta. Järjestöjen ei tarvitse erikoistua pakolaistyöhön tai kouluttautua kotoutumisen erityisosaajiksi. Riittää, että järjestö kutsuu kotoutujat mukaan perustoimintaansa.

On tärkeää, että uudet tulijat saavat alkuvaiheessa tukea kotoutumiseensa, ja sitä tulee heille myös järjestää. Toiminnan tarjoaminen ja siihen osallistuminen ovat kuitenkin vasta ensimmäinen askel. On myös tärkeää, etteivät ihmiset passivoidu palveluiden vastaanottajiksi vaan heille tarjotaan aktiivisen toiminnan paikkoja.

Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet ovat jatkumo, jossa kuntaan muuttava henkilö voi alkuvaiheessa osallistua kotoutumista tukevaan toimintaan avun saajana, mutta jossa hänelle vähitellen tarjotaan enemmän toiminnan ja aktiivisen toteuttajan paikkoja. Osallisuuden ja liittymisen myönteinen kierre voi näin saada alkunsa.

Toiminnalla päästään parhaiten haluttuihin tavoitteisiin, kun viranomaiset ja järjestöt mieltävät kotoutumisen edistämisen yhteiseksi tehtäväkseen. Tasaveroinen kumppanuus, reilu panostaminen kehittämistyöhön, yhteiset suunnittelufoorumit ja toiminnan resursointi ovat yhteistyön kulmakiviä. On myös tärkeää, että yhteistyö perustuu selkeään roolijakoon ja selkeisiin sopimuksiin.

Lisätietoa:

Suomen Punainen Risti (punainenristi.fi)
Suomen Pakolaisapu (pakolaisapu.fi)