Maahanmuuttajat Lapissa

Lapissa asui vuoden 2018 lopussa yhteensä  178 522 asukasta, joista ulkomaan kansalaisia  4 102  henkilöä. Tämä on 2,3 % koko Lapin väestöstä. Ulkomaalaisten määrä Lapissa kasvaa, mutta viime vuosina kasvu on hidastunut. Ennusteen (Lapin maahanmuutto-strategia) mukaan vuonna 2030 Lapissa asuu 12 000 ulkomaan kansalaista. Tämä edellyttäisi 7 %:n vuosittaista  kasvua. Tästä ennusteesta tullaan  jäämään, mikäli nykyinen kasvuvauhti jatkuu. Ulkomaalaisten määrä on noussut n. 4 % vuosina 2012-2016, mutta vuonna 2018 kasvu oli  2,2 %.

Maahanmuuttajia on kaikissa Lapin kunnissa, mutta valtaosa asuu Rovaniemen (1592 henkilöä, 2,4 % väestöstä) ja Kemi-Tornion (1516 henkilöä, 2,7 % väestöstä) seutukunnissa. Kemissä on näistä kunnista suurin ulkomaalaisten osuus ( 3,6%). Pohjois-Lapin ja Tunturi-Lapin alueilla on myös kuntia joissa on asukaslukuun nähden merkittävästi ulkomaalaisväestöä. Muoniossa ulkomaalaisten osuus väestöstä on 3,3% ja Utsjoella 3,8%.

Lappi on kansainvälinen

Lapissa puhutaan kaikkiaan yli 80 vierasta kieltä, joista yleisimmät puhutut kielet ovat venäjä, arabia, englanti ja thai. Lapin vieraskielisestä väestöstä suurin osa on 30–34-vuotiaita, eli nuorempaa kuin kantaväestö. Tämä korjaa ikärakenteen vinoumaa alueella.

Maahanmuuttajat tulevat Lappiin eri syistä: valtaosa perhesyistä, osa työhön ja opiskelemaan. Lapin yliopistossa ja Lapin ammattikorkeakoulussa voi suorittaa englanninkielisiä tutkintoja. Nämä oppilaitokset ovat myös suosittuja vaihto-opintokohteita. Matkailu on merkittävä elinkeino Lapissa. Myös sen myötä kansainvälisyys on osa arkea monissa kunnissa. Lapin maantieteellinen sijainti ja rajayhteistyö kolmen muun valtion kanssa (Ruotsi, Norja ja Venäjä) tuovat mukanaan omat alueelliset erityispiirteensä.

Lapissa on pitkä kokemus vastaanotto- ja kotouttamistoiminnasta

Lappiin tullaan myös kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella: pakolaisten osuus on Lapissa suhteellisen korkea. Rovaniemi, Kemi ja Tornio ovat vastaanottaneet useiden vuosien ajan kiintiöpakolaisia, minkä lisäksi Rovaniemellä ja Kemissä on toiminut myös vastaanottokeskukset pitkään. Vuoden 2017 aikana  Syyrialaisia kiintiöpakolaisia vastaanottivat ensimmäisen kerran Enontekiö, Kittilä, Ylitornio, Sodankylä, Pelkosenniemi, Salla ja Tervola. Kiintiöpakolaistenvastaanottoa jatkavat edelleen vuonna 2019 Rovaniemi, Kemi, Tornio, Tervola, Ylitornio ja Salla.

Lapissa kotoutumista edistävää toimintaa tarjoavat kuntien lisäksi aktiiviset kolmannen sektorin toimijat kuten SPR Lapin piiri, Rovalan Setlementti ry, Toivola-Luotolan Setlementti ry, Arktiset maahanmuuttajat ry ja Misters ry.

Lapissa toimii maahanmuutto- ja kotouttamistoimijoiden (MAKO) - verkostot Rovanimellä ja Meri-Lapissa. Verkostojen tavoitteena on edistää toimijoiden välistä yhteistyötä kotouttamistyön kehittämiseksi Lapissa. MAKO-verkostot ovat tarkoitettu ensisijaisesti maahanmuuto- ja kotouttamisasioiden parissa työskenteleville, mutta myös järjestötoimijat, kuntien luottamushenkilöt sekä muut asiasta kiinnostuneet voivat osallistua toimintaan. Verkostojen jäseninä on mm.  alueen kuntien viranomaisia ja luottamushenkilöitä, kolmannen sektorin toimijoita, seurakuntien tai oppilaitoksien edustajia ja kouluttajia. 
 

Lisätietoa:

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön verkostot MAKO (ely-keskus.fi)