Perhelähtöisen kotoutumisen hyvät käytännöt

Tällä sivulla esitellyt hyvät käytännöt on valittu kotouttamisen osaamiskeskuksen kevään 2018 hyvien käytäntöjen koonnin perusteella. Hyvät käytännöt on arvioinut erikseen koottu arviointiraati.

Ensi- ja turvakotien liiton Vauvaperhe vastaanottokeskuksessa -kansio sanoittaa maahanmuuttajan arkea

Vauvaperhe vastaanottokeskuksessa -kansio on tehty tukemaan erityisesti turvapaikanhakijavanhempia, mutta se on toimiva myös kotoutumisvaiheessa oleville. Kansion tavoitteena on sanoittaa valokuvien avulla turvapaikanhakijan tai maahanmuuttajan arkeen liittyviä osa-alueita ja toimia kommunikaation tukena asiakkaan ja työntekijän välillä. Kansio toimii erityisesti silloin, kun asiakkaalla ja työntekijällä ei ole yhteistä kieltä. Kuvakansion ansiosta tulkkiakaan ei aina tarvita.

Kansiossa on eri aihealueiden kuvia sanoineen: odotusaika, synnytys, tarvikkeita vauvalle, imetys, kiinteä ruoka, terveys, vauvan turvallinen käsittely, leikki- ja vuorovaikutus vauvan kanssa sekä lopussa vastaanottokeskus-osio. Osiot on koottu ensikodin ja vastaanottokeskuksen työntekijöiden ideoinnin ja toiveiden pohjalta. Idea lähti alun perin kansiosta, jonka harjoittelija Heidi Wanne oli tehnyt Helsingin Ensikodin perhekuntoutusyksikköön opinnäytetyönään Puuttuvat sanat – kertovat kuvat. Lapsiperhe turvapaikakanhakijana -projekti kiinnostui kansiosta ja toteutti samantapaisen kansion yhteistyössä Wanteen kanssa.

Ensi- ja turvakotien liiton käsikirja kertoo pakolaisuuden vaikutuksista perheeseen

Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projektin loppujulkaisu Turvapaikanhakijaperhe. Kohtaamisen ja tuen käsikirja, kertoo pakolaisuuden vaikutuksesta perheeseen, turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, arjesta, tarpeista ja palveluista Suomessa. Kirjan ovat toimittaneet Jenni Hurmerinta ja Anna Mikkonen.

Kirja kokoaa yhteen Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projektin yhteistyökumppaneiden hyviä käytäntöjä ja palveluita. Kirjassa kuvataan projektissa sovellettuja ja kehiteltyjä menetelmiä toimintaan ilman yhteistä kieltä. Kirja koostuu turvapaikanhakijaperheiden kanssa pitkään toimineiden asiantuntijoiden artikkeleista sekä haastatteluista, jotka on tehty viranomaisten, järjestöjen, vapaaehtoistoiminnan ja tutkimuksen näkökulmista. Kirja antaa tietoa, välineitä ja vinkkejä turvapaikanhakijaperheiden ja -lasten kohtaamiseen, tukeen ja hyvinvointiin. Se on tarkoitettu turvapaikanhakija- ja pakolaistaustaisia perheitä kohtaaville ammattilaisille ja vapaaehtoisille vastaanottokeskuksissa, järjestöissä, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä ensi- ja turvakodeissa. Kuvituksena on käytetty Todelliset Supersankarit -valokuvia turvapaikanhakijalapsista. Verkkojulkaisu on ladattavissa maksutta.

Ensi- ja turvakotien liiton seminaaritallenne Turvassa Suomessa tarjoaa ratkaisuja turvapaikanhakijaperheiden kohtaamiseen

Ensi- ja turvakotien liiton Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projektin seminaari Turvassa Suomessa tarjosi ratkaisuja turvapaikanhakijalasten ja -perheiden kohtaamiseen ja toiminnan järjestämiseen. Seminaarissa tarkasteltiin turvapaikanhakijaperheiden arkea vastaanottokeskuksessa, vapaaehtoistoimintaa ja palveluja turvapaikanhakijaperheille. Marraskuussa 2017 järjestetyn Turvassa Suomen seminaarin tallenteen voi katsoa verkossa.

ViaDia Joensuu ry:n Lähiötalo-toimintamalli tarjoaa kohtaamisia ja arjen apua

Hyvässä kohtaamispaikkatoiminnassa vanhempien kokemat hyvinvointivaikutukset syntyvät nopeasti silloin, kun kävijä kokee, että hän on todella tervetullut, hänestä ollaan kiinnostuneita, hän saa arjen apua (henkilöstö auttaa lasten pukemisessa ja riisumisessa, kantaa vauvoja, leikkii lasten kanssa), kävijä saa hetken huokaista, nauttia edullisesta tarjoilusta, voi seurustella muiden vanhempien kanssa ja saa apua ja ohjausta mahdollisiin käytännön asioihin. Kun nämä toteutuvat, kotiin palaa voimaantunut vanhempi ja virkistynyt lapsi. Kohtaamispaikkatyössä kantaväestö ja maahanmuuttajaperheet kohtaavat hyvin luontevasti kodinomaisessa ilmapiirissä.

Pasilan asukastalon Mini ABC maahanmuuttajille järjestää keskustelevia luentoja

Mini ABC järjestetään asukastalolla, jonne on matala kynnys tulla. Kuka tahansa maahanmuuttaja saa osallistua. Tarvittaessa tulkataan somalin- tai arabin kielellä, sillä asukastalon ohjaaja puhuu molempia kieliä suomen lisäksi. Tavoitteena on kuitenkin puhua suomea, sillä kielikin on avain kotoutumiseen. Kurssilaisille kerrotaan päivän aiheesta, minkä jälkeen osallistujat keskustelevat yhdessä. Tarkoitus on, että koko luento on dialoginen ja välillä saa kysyä ja keskeyttää.

Kotimajoitusverkosto ry järjestää turvapaikanhakijaperheille kotimajoitusta suomalaiskodeissa

Kotimajoitusverkosto on järjestänyt turvapaikanhakijaperheiden kotimajoituksia suomalaisten luona syksystä 2015 alkaen. Kotimajoitusverkosto rakentuu paikallisryhmiensä varaan. Paikallisryhmän vapaaehtoiset perehdyttävät majoituksen tarjoajat ja turvapaikanhakijat siihen, mitä kotimajoitus tarkoittaa. Perehdyttäminen tehdään yhteistyössä vastaanottokeskuksen kanssa, mikäli vastaanottokeskuksella on resursseja osallistua yksityismajoituksen järjestämiseen. Kotimajoitusverkoston vapaaehtoinen yhdistää majoittajan ja majoittujan, ja tukee majoituksen aikana.

Kotimajoituksesta hyötyvät sekä turvapaikanhakijat että majoittajat:

  1. Turvapaikanhakija(perhe) pääsee pois stressaavasta vastaanottokeskusympäristöstä.
  2. Kotoutuminen käynnistyy jo esikotoutusvaiheessa.
  3. Suomen kielen oppiminen ja kulttuuriin integroituminen nopeutuu huomattavasti.
  4. Verkostot, joiden kautta työllistytään, syntyvät luonnostaan.
  5. Kotoutuminen on luonnollista ja tarvittava tieto on oikea-aikaisesti tarjolla.
  6. Malli kehittää hyviä väestösuhteita, kun majoittajan koko lähipiiri pääsee tutustumaan turvapaikanhakijoihin. Kohtaamisten kautta ennakkoluulot vähenevät.
  7. Turvapaikanhakijat tuovat suomalaisten elämään kaivattua sisältöä, merkityksellisyyttä ja vähentävät yksinäisyyden kokemusta.
  8. Kotimajoituksessa asuvat turvapaikanhakijat juurtuvat paikkakunnalle ja jäävät asumaan sinne mielellään myös oleskelulupapäätöksen jälkeen, kun taas vastaanottokeskuksessa asuneet muuttavat mieluiten pääkaupunkiseudulle riippumatta siitä, missä heidän vastaanottokeskuksensa on ollut.

Helsingin kaupungin KOTIVA-kurssit tarjoavat suomen kielen opintoja vanhempainvapaalla oleville

KOTIVA-koulutuskokonaisuuden avulla Helsingin kaupunki tarjoaa vanhempainvapaalla oleville maahan muuttaneille vanhemmille mahdollisuuden oppia suomen tai ruotsin kieltä perhevapaiden aikana. Sitä kautta heillä on mahdollisuus siirtyä nopeammin kohti koulutusta ja työelämää.  Tavoitteena on myös vahvistaa asukkaiden yhteiskuntatietoutta ja itsenäisen asioimisen edellytyksiä.

Opetusta tarjoavat Stadin aikuisopisto ja ruotsinkielinen työväenopisto Arbis. Kurssikokonaisuus on räätälöity juuri pienten lasten vanhempien tarpeisiin sopivaksi. Teemoissa painottuvat asiointi perhepalveluissa, lasten kasvun tukeminen, koulutusvaihtoehdot ja työnhaku. Opetussuunnitelmaa muokataan osallistujaprofiilin mukaan. Valinnoissa ja ryhmäjaossa pyritään siihen, että opiskelijoiden kielen lähtötaso on kullakin kurssilla samanlainen. Jokaiselle kurssilla käyvälle annetaan myös henkilökohtaista ura- ja koulutusohjausta. Mikäli osallistujien tavoitteena on ammatillinen koulutus, opiskelijoita polutetaan ilman erillisiä pääsykokeita Stadin ammattiopiston valmentavaan tai tutkintotavoitteiseen koulutukseen.

Mallissa järjestetään 12 eritasoista kurssia. Kurssit vaihtelevat luku-ja kirjoitustaidon kursseista intensiivisiin A2.2. tasolle vieviin kursseihin. Malli tarjoaa tällä hetkellä noin 150 opiskelupaikkaa vuodessa helsinkiläisille kotivanhemmille. Opetuksen ajalle järjestetään lastenhoitoa Helsingin leikkipuistojen ja alihankkijajärjestöjen avulla. Lastenhoitoa tarjotaan 0,5–3-vuotiaille lapsille.

Helsingin kaupungin lastenhoidolla tuetut tietopainotteiset omakieliset vertaisryhmät (VERTSIT) välittävät tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta

Toiminnan tavoitteena on välittää maahan muuttaneille kotivanhemmille tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, ohjata heitä urapohdinnoissaan ja tukea heidän voimaantumistaan. Vertaisryhmien ohessa ohjaaja tarjoaa kullekin osallistujalle henkilökohtaista palveluohjausta. Vertaisryhmien aikana jokaiselle osallistujalle laaditaan yksilöllinen koulutus- ja urasuunnitelma. Jokaista osallistujaa polutetaan töihin, koulutukseen tai muuhun osallisuutta tukevaan toimintaan. Vertaistoiminnan lisäksi osallistujille tarjotaan mahdollisuutta oppia digiasiointia, niin että lapsia hoidetaan opetuksen aikana.

Omankielinen kokonaisuus varmistaa, että osallistujat saavat yhteiskunnallisesti tärkeää tietoa ja osaavat tehdä heiltä vaadittavia päätöksiä. Omankielinen palveluohjaus varmistaa, että henkilö on osallinen omassa palvelupolussa ja ymmärtää, miksi tiettyjä tukiratkaisuja tehdään. Kun henkilön toimijuus on vahvistunut äidinkielellä ja omat tavoitteet ovat selkiytyneet, osallistuja pystyy toimimaan myös suomen kielellä.

Henkilökohtainen koulutus- ja urasuunnittelu antaa osallistujille tilaa asettaa omia tarpeitaan etusijalle ja pohtia mahdollisia uravalintoja ja niiden seuraamuksia. Näin osallistujat sitoutuvat tehtyihin uravalintoihin. Digiasioinnin taidot antavat osallistujille mahdollisuuden asioida itsenäisesti sähköisissä palveluissa ja näin ollen tukevat osallistujien omatoimisuutta. Aikuisten ohjaukseen ja sosiaalityöhön koulutettu ohjaaja pitää kotivanhemmille vertaisryhmiä osallistujien äidinkielellä. Kukin vertaisryhmä tapaa 18 kertaa. Jokaisella kerralla ryhmässä esitetään eri aihe. Aiheita esittelevät viranomaiset, joiden puheenvuoroja ohjaaja tulkkaa. Vertaisryhmien ohjelmaan ja ryhmien järjestelyjen yksityiskohtiin voi tutustua verkossa ensiaskeleita.org-sivustolla.

Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän Tarinoiden maa ja Tarinamatto tarjoavat vertaistukea

Tarinoiden maa on alkuaan kehitetty vertaistukitoimintamenetelmäksi erityisen vaikeissa olosuhteissa eläville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Sen avulla voidaan ottaa huomioon eri-ikäisten lasten tarpeet samassa ryhmässä, jolloin perheiden osallistumiskynnys madaltuu.

Tarinamatto ja Tarinoiden maa pohjautuvat kirjallisuusterapeuttisiin menetelmiin, tarinoihin ja leikkiin. Tavoitteena on myös vanhempien osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen. Tarinoiden maassa käytettävällä Tarinamatolla voidaan opettaa esimerkiksi koululaisille tunnetaitoja, käsitellä koulukiusaamista, vahvistaa itsetuntemusta jne. Sillä voidaan työstää myös toiminnallisesti ja luovasti erilaisia aikuisten asioita ja elämän ilmiöitä.

Toiminnan lähtökohtana on lapsilähtöisyys, jolloin lapsen osallisuus ja kokemusasiantuntijuus korostuvat. Lisäksi mallia ja siihen kuuluvaa Tarinamattoa voidaan käyttää soveltaen myös muussa luovassa ja vakauttavassa työskentelyssä. Se on työkalu, joka soveltuu elämän haasteellisten asioiden käsittelyyn yksilötyössä tai ryhmissä ja se toimii myös esim. työyhteisökoulutuksissa tai lapsivaikutusten arvioinnin työkaluna. Alkuaan leikkiin ja tarinoihin perustuva malli tukee kaiken ikäisten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja kannustaa iloon, toivoon ja elämänmyönteisyyteen. Menetelmä pyrkii voimaannuttamaan yksilöä tai ryhmää myös haaveiden ja unelmien kautta sekä kannustaa löytämään toisin toimimisen mahdollisuuksia luovalla ja mielihyvää tuottavalla tavalla.

Tarinoiden maa ja Tarinamatto -työkalut soveltuvat lapsi- ja perhetyön lisäksi koulutyöhön, monikulttuuriseen työhön sekä erityisnuoriso- ja kriminaalityöhön. Menetelmällä ja sen sovelluksilla voidaan elävöittää myös muuta toimintaa ilman ikärajoituksia. 

Pudasjärven kaupunki tukee järjestöjä osallistavan budjetoinnin avulla

Pudasjärvellä tuetaan järjestöjä ja yhdistyksiä tekemään kotouttamistyötä mm. osallistavan budjetoinnin avulla. Yhdistysten/järjestöjen kanssa tehdään osallistavan budjetoinnin sopimus, jossa sovitaan tietyt reunaehdot toiminnalle. Pudasjärven kaupunki on tehnyt Pudasjärven 4 H:n kanssa osallistavan budjetoinnin sopimuksen ja yhtenä toimintamuotona 4 H järjestää perhekerhon, jossa on mukana sekä maahanmuuttaja- että kantaväestön perheitä.

Yhteiset lapsemme ry:n Kohdataan kotona -hanke tuottaa perhekotoutumisen mallin

Yhteiset Lapsemme ry on saanut STEAn avustuksen intensiivisen perhekotoutumisen työmallin kehittämiseen ja pilotointiin vuosille 2018–2020. Hankkeen tavoitteena on intensiivisen perhekotoutumisen työskentelymallin kehittäminen monikulttuuristen perheiden arjen, kasvatustyön ja kotoutumisen tueksi. Malli kehitetään yhdessä monikulttuuristen perheiden kanssa.

Tavoitteena on perheiden oman toimijuuden aktivointi ja voimavarojen hyödyntäminen kotoutumisen prosessissa. Malli mahdollistaa tarvittaessa työskentelyn myös tilanteessa, jossa ei vielä ole yhteistä kieltä. Hankkeen tavoitteena on luoda malli monikulttuurisen perhekotoutuksen järjestämiseen asiakkaan kotona sekä kehittää uudenlaisia työtapoja ja -menetelmiä monikulttuurisen perhetyön mahdollistamiseksi mm. tilanteissa, joissa asiakkaalla ja perhetyöntekijällä ei ole yhteistä kieltä tai asiakkaiden kielitaito ei ole vielä kehittynyt riittävästi.

Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation tarkoitus on perheen oman aktiivisen toimijuuden ja osallisuuden tukeminen. Uudenlaisen työmallin tarkoituksena on auttaa, tukea ja ohjata lapsiperheitä mm. arjen sujuvuudessa, vanhemmuudessa ja lasten hoidossa. Perheitä tuetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vahvistamalla heidän omia voimavarojaan. Toiminnassa korostuu luovien, joustavien ja innovatiivisten työmenetelmien ja- välineiden käyttö perheiden tukemisessa. Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti perheille, joissa on 0-12-vuotiaita lapsia.

Tavoitteena on, että perheet pääsevät Kohdataan kotona -palvelun piiriin heti kuntaan tultuaan, kotoutumisen alkuvaiheessa. Palvelu on tarkoitettu oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijaperheille sekä pakolaisperheille. Perhe voi ohjautua palvelun piiriin vastaanottoyksikön kautta tai jo kuntaan siirryttyään esim. neuvolan, varhaiskasvatuksen tai kunnan maahanmuuttoyksikön kautta. Perhe voi myös itse ottaa yhteyttä hankkeen työntekijöihin ja hakeutua sitä kautta mukaan.

Folkhälsanin Child friendly spaces (CFS) -ohjelman tavoite on luoda lapsille mahdollisuuksia

Ohjelma perustuu Minimum Standards for Child Protection in Humanitarian Action -ohjelmaan, jonka loivat alalla työskentelevät henkilöt, tutkijat, päättäjät ja humanitäärisen työn aktiivit vuosina 2011–2012. Toiminnan tarkoituksena on luoda lapsille mahdollisuuksia kehittyä, oppia, leikkiä ja vahvistaa heidän selviytymiskykyään. Ohjelman toisena tavoitteena on tunnistaa heikommassa asemassa olevat lapsiryhmät ja vastata heidän tarpeisiinsa.

Child friendly spaces (lapsiystävälliset tilat) tarjoaa lapsille arkipäivän rutiineja, jotka tukevat oppimista, vahvistavat suhteita aikuisiin ja edesauttavat turvallista kanssakäymistä. Toiminta tapahtuu leikin ja luovan toiminnan muodossa. Tavoite on ottaa huomioon lasten kehitys, erilaiset tarpeet ja ikäjakauma. Joillekin lapsille tämä voi olla arjessa ainoa hetki, jolloin toimitaan ryhmässä. Suomessa Pelastakaa lapset -järjestö aloitti mallin soveltamisen syksyllä 2015. Aluksi toiminta oli päivystysluonteista Helsingin poliisitalolla, jossa turvapaikanhakijat rekisteröityivät. Myöhemmin toiminta aloitettiin neljässä vastaanottoyksikössä (Kemijärvi, Kitee, Lahti ja Oulu). Toiminta jatkuu Kiteellä ja Oulussa. Toiminta kestää 2 tuntia kerrallaan, ja sitä järjestetään 2–3 kertaa viikossa.

Folkhälsanin Föra barnen på tal -menetelmä tukee lapsen suotuisaa kehitystä

Föra barnen på tal -menetelmän (FBT, suom. lapsen puheeksi ottaminen) tarkoituksena on auttaa vanhempia ja muita toimijoita lapsen kehitysympäristössä tukemaan lapsen suotuisaa kehittymistä ja ehkäistä ongelmien syntyä. Tarkoituksena on tehdä lapsen arki toimivaksi erilaisista vaikeuksista huolimatta. Mikäli suunnitelman toteuttamisessa tarvitaan ulkopuolista apua, järjestetään erityinen neuvonpito. Neuvonpitoon kutsutaan henkilöitä omasta verkostosta ja mahdollisesti koulun tai vapaaehtoisjärjestöjen edustajia. Menetelmä pohjautuu päiväkirjan pitämiseen.