Maahanmuuttajat Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaalla oli vuoden 2018 lopussa yhteensä 412 161 asukasta, joista 8483 oli ulkomaan kansalaisia. Koko väestöstä ulkomaan kansalaisia oli 2,0 %. Pohjois-Pohjanmaa oli vuonna 2018 yksi viidestä maakunnasta, joissa väestö kasvoi. Myös maahanmuuttajien määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Suurimmat kansallisuudet maakunnan alueella ovat Venäjä, Kiina, Irak, Ruotsi ja Thaimaa.

 

Maakunnassa asuu 11 666 vieraskielistä, mikä tarkoittaa noin 2,8 % väestöstä. Kaikissa kunnissa asuu vieraskielisiä, mutta heistä suurin osa, 73 %, asuu Oulussa. Suurimmat kieliryhmät maakunnassa ovat venäjän-, arabian-, englannin-, kiinan- ja thainkieliset.

 

Vieraskielinen väestö on ikärakenteeltaan nuorta ja miehiä on hieman enemmän kuin naisia. Vieraskielisistä 43 % on alle 30-vuotiaita. Vieraskielisten suurin ikäluokka on 30 - 34-vuotiaat.

(Lähde: Tilastokeskus, Kototietokanta)

 

Pohjois-Pohjanmaalle muutetaan monista syistä

Pohjois-Pohjanmaalle muutetaan ulkomailta työn ja opiskelun perässä sekä perhesyistä. Lisäksi alueelle tulee muuttajia humanitääristen syiden vuoksi. Alueen korkeakouluissa opiskelee noin 1300 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa ja uusia kansainvälisiä opiskelijoita aloittaa vuosittain 200 - 300.

 

Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategiassa maakunnan maahanmuuton visio 2020 määritellään näin: ”Pohjois-Pohjanmaa on Suomen moniarvoisin ja vetovoimaisin maakunta, jossa kulttuurienvälisyys on arkea. Maakunnan yhteisöt toimivat tavoitteellisesti siten, että työnantajilla on joustava työvoiman saatavuus, mikä osaltaan vahvistaa maakunnan kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Pohjois-Pohjanmaalla kaikista lähtökohdista tulleilla ihmisillä ja perheillä on hyvä elää, tehdä työtä, yrittää, opiskella ja asua.”

 

Pohjois-Pohjanmaalla työvoimapulaa on useilla aloilla. Alueellisessa työlupalinjauksessa osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi työntekijöiden oleskelulupia voidaan puoltaa ilman erikseen tehtävää työvoiman saatavuusselvitystä terveydenhoitoalalle, ICT-alalle (pois lukien asentajat), metallialalle (pois lukien avustavat tehtävät), matkailualalle, maatalousalalle, logistiikka-alalle ja eläinlääketieteen alalle.

Tarkemmat tiedot alueellisesta työlupalinjauksesta.

 

Pohjois-Pohjanmaalla on valtion vastaanottokeskuksia Oulussa ja Pudasjärvellä sekä SPR:n ylläpitämä vastaanottokeskus Siikajoella. Oulun vastaanottokeskus on toiminut vuodesta 1991 ja Pudasjärven yksikkö avattiin vuonna 2008. Ruukin vastaanottokeskus Siikajoella avattiin ensimmäisen kerran vuonna 1993. Sen jälkeen keskus on ollut muutaman kerran suljettuna. Lisäksi Oulussa on toiminnassa alaikäisyksikkö.

 

19:llä maakunnan kunnista on ELY-keskuksen kanssa sopimus pakolaisten vastaanotosta, mutta pakolaisia on muuttanut vuoden 2019 aikana toistaiseksi ELY:n osoittamana Ouluun, Kalajoelle, Pudasjärvelle ja Ylivieskaan. Kiintiöpakolaisia ovat vastaanottaneet vuonna 2018 ja 2019 Oulu, Kuusamo, Pudasjärvi ja Utajärvi. Uusimmat kiintiöpakolaisia vastaanottavat kunnat Pohjois-Pohjanmaalla ovat Kuusamo ja Utajärvi. Kuusamoon ensimmäiset kiintiöpakolaiset saapuivat syksyllä 2015 ja Utajärvelle keväällä 2016.