Maahanmuuttajat Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomessa asui vuoden 2018 lopussa yhteensä 478 582 asukasta, joista 34 181 eli 7,1 % oli vieraskielisiä. Varsinais-Suomessa asuu noin 8,7 % kaikista Suomen vieraskielisistä. Koska osa maahanmuuttajista on saanut Suomen kansalaisuuden, vieraskielisten osuus kuvaa maahanmuuttajien määrää paremmin kuin ulkomaan kansalaisuus.

Varsinais-Suomessa maahanmuutto on keskittynyt Turkuun ja Turun seudulle sekä Saloon. Vuoden 2018 lopussa Turun kaupungin 191 331 asukkaasta vieraskielisiä oli 21 894 eli 11,4 % kaikista Turun asukkaista. Salossa oli kaikkiaan 52 321 asukasta, joista 3 169 eli 6,1 % vieraskielisiä. Parin viime vuoden aikana maahanmuutto on lisääntynyt myös Vakka-Suomessa, jonne on syntynyt paljon uusia työpaikkoja. (Lähde: Tilastokeskus)

Maahanmuutto Varsinais-Suomeen on kasvanut melko tasaisesti 1990-luvulta lähtien. Huippuvuosi oli 2014, jolloin Varsinais-Suomeen muutti 2 048 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Sen jälkeen muuttajia on ollut vuosittain alle 2 000. (Lähde: Tilastokeskus, Kototietokanta)

Varsinais-Suomessa puhutaan yli 120 eri kieltä. Suurimmat kieliryhmät kotimaisten kielten lisäksi v. 2018 ovat:

  • venäjä (5 079)
  • viro (4 052)
  • arabia (3 191)
  • kurdi (2 545)
  • albania (2 131)
  • somali (1 692)
  • englanti (1 383)
  • persia/farsi (1 167)
  • vietnam (921)
  • puola (899)  

Lähde: Tilastokeskus

Vieraskielinen väestö on ikärakenteeltaan nuorempaa kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkielinen väestö ja enemmistö heistä on miehiä. Vieraskielisten suurin ikäluokka on 30-34 –vuotiaat.  

Varsinais-Suomeen muutetaan monista syistä

Varsinais-Suomeen muutetaan ulkomailta perhesyiden, työn, opiskelun ja humanitääristen syiden vuoksi. Alueella on suuria kansainvälisiä työnantajia, joista suurimpina telakka Turussa ja autotehdas Uudessakaupungissa ja ne työllistävät myös ulkomailta. Varsinais-Suomessa on tarjolla runsaasti maaseudun kausitöitä, joihin tulee työvoimaa ulkomailta. Alueen kahdessa yliopistossa ja kahdessa ammattikorkeakoulussa on myös englanninkielisiä koulutusohjelmia, joihin hakeutuu opiskelijoita ulkomailta.

Turussa on ollut Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä vastaanottokeskus vuodesta 1990 ja yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkoti vuodesta 2005. Vuonna 2015 perustettuun useita vastaanottokeskuksia ja hätämajoitusyksiköitä turvapaikanhakijoiden majoittamiseksi. Näistä uusista yksiköistä on heinäkuussa 2019 jäljellä ainoastaan Salon vastaanottokeskus. Turussa on myös Suomen vanhin perheryhmäkoti, jossa asuu alaikäisiä, ilman huoltajaa maahan tulleita nuoria, jotka ovat saanet turvapaikan. Perheryhmäkotia ylläpitää Turun ensi- ja turvakoti.  Suurimmalla osalla maakunnan kunnista on ELY-keskuksen kanssa sopimus pakolaisten vastaanotosta, mutta pakolaisia on muuttanut vain muutamaan kuntaan Turun seudulle, Saloon, Loimaalle ja Vakka-Suomeen. Viime vuosina kiintiöpakolaisia ovat vastaanottaneet Parainen ja Kemiönsaari.

Aktiivista kotouttavaa toimintaa  

Varsinais-Suomessa ja etenkin Turussa eri järjestöillä on monipuolista kotouttavaa toimintaa. Maahanmuuttajayhdistyksiä ja monikulttuurisia yhdistyksiä on kymmeniä, joista tässä vain muutamia esimerkkejä. Sondip – Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto ry. tukee muiden järjestöjen toimintaa. Yhdessä-yhdistys ry. ylläpitää Varissuon lähiössä kulttuurienvälisyyttä edistävää kohtaamispaikkaa ja maahanmuuttajanaisten yhdistys DaisyLadies ry. tukee erityisesti naisten kotoutumista. SateenkaariKoto ry:llä on Turussa ja Kaarinassa opetuskodit, joissa kotiäidit oppivat suomen kieltä. Globaalinuoret ry. tukee maahanmuuttajataustaisia nuoria kotoutumisessa ja heidän opinnoissaan. Lisäksi Varsinais-Suomen SPR:n piiri on tehnyt alueella jo pitkään monikulttuurista työtä ja MLL toimii erityisesti lapsiperheiden ja äitien kotoutumisen tukena.

Varsinais-Suomessa on kotouttamisen peruspalveluiden ja kotouttamiskoulutusten lisäksi käynnissä useita eri organisaatioiden hallinnoimia hankkeita maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Vuoden 2019 alkupuolella Turkuun perustettiin maahanmuuttajien osaamiskeskus, joka toimii nimellä Maahanmuuttajien osaamispiste. Sieltä Turussa asuvat maahanmuuttajat saavat tukea työnhakuun, opiskeluun ja suomen kielen oppimiseen. Turun kaupungin Infotori on matalan kynnyksen neuvontapiste ja se tarjoaa omakielistä neuvontaa ja opastusta 12 eri kielellä. Turun kaupungilla on myös monikulttuurisuusneuvosto, joka mm. edistää ja seuraa kotoutumista, osallistuu kaupungin palveluiden suunnitteluun ja vahvistaa monikulttuurista osaamista. Länsi-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunnan ETNOn tehtävänä on hyvien etnisten suhteiden edistäminen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Alueen kotouttavaa työtä tekevät toimijat tekevät paljon yhteistyötä kotoutumisen edistämiseksi eri verkostoissa ja kampanjoissa.