Venäjänkielisellä alueella varttunut on yritykselle paras opettaja kulttuurisidonnaisissa taidoissa kuten viestinnässä. Vuorovaikutuksessa oppii helposti asioita, joita kirjat eivät kerro. Russia Digital -hanke onkin luonut onnistuneita kohtaamisia harjoittelijoiden ja yritysten välille. Parhaita tuloksia ovat olleet harjoittelijoiden työllistymiset yrityksiin koulutusjakson päätteeksi.
Karelia-ammattikorkeakoulun Russia Digital -hankkeen vaikuttavin toimenpide on ollut koulutus digitaalisesta markkinoinnista venäjänkielisellä alueella. Hankkeella on edistetty Pohjois-Karjalassa asuvien venäläistaustaisten työttömien työllistymistä.
Työttömien korkean määrän lisäksi innoittaja koulutukselle oli maakunnan yrityksissä tunnistettu tarve tehostaa venäjänkieliselle alueelle kohdistettua markkinointia. Viiden kuukauden mittaiseen koulutukseen sisältyi teoriaa sekä työharjoittelu yrityksissä, jotka palvelevat asiakkaita venäjänkielisillä markkinoilla.
Työharjoitteluissa koulutuksen oppeja pystyi soveltamaan aidossa työympäristössä. Teoriatiedon lisäksi opiskelijat veivät yrityksiin myös käytännön Venäjä-osaamista.
Maahanmuuttajalla on tasa-arvoinen oikeus oppimiseen
Työmarkkinoilla haastavassa asemassa olevien henkilöitä, kuten maahanmuuttajia, ei saisi rekrytoida vain hankkeiden kautta. Täysin ongelmatonta maahanmuuttajien työllistyminen ei kuitenkaan ole. Usein esteenä on työnhakijan puutteellinen suomen kielen taito. Vieraan kielen osaaminen on merkittävä etu, mutta vielä tärkeämpää on osata suomea. Suomalaisasiakkaiden palvelemisen lisäksi se helpottaa myös työyhteisöön kuulumista.
Maahanmuuttajan suomen kielen opiskelu alkaa usein kotoutumiskoulutuksessa, jonka keskeisenä tavoitteena on peruskielitaidon saavuttaminen. Koulutusjakson alussa opiskelijat suorittavat opetusryhmän määrittävän, aikaisempaa osaamista ja oppimisvalmiuksia mittaavan lähtötasotestin. Oikeantasoisessa ryhmässä opiskelijan on helpointa oppia kielen perusteet tai saada nopein polku esimeriksi jatko-opintoihin tai työelämään. Tarpeen mukaan määrittyvien oppimismahdollisuuksien turvaamiseksi on koulutukselle varattava riittävät resurssit. Kotoutumisen yhteydessä tapahtuvan kielenoppimisen lisäksi on panostettava oppimisen jatkumiseen myös työpaikoilla.
Työssä tapahtuvaan kielen opiskeluun voi sisällyttää opetusta myös työyhteisön muille jäsenille maahanmuuttajan lähtömaasta. Hyöty on molemminpuolinen, kun suomalaiset työyhteisön jäsenet voivat oppia vierasta kieltä ja kulttuuria.
Tärkein tekijä Russia Digital -hankkeen työllistymiseen johtaneissa onnistumisissa on ollut venäläistaustaisen henkilön suomen kielen taito. Siksi on tärkeää tehdä töitä ja uskaltaa kokeilla uusia asioita kielen oppimisen helpottamiseksi. Monikulttuurinen työyhteisö hyödyttää yrityksiä, kun markkina-alueena on koko maailma. Viennin eurojakin tärkeämpää on oivaltaa, mitä muualla kasvanut voi suomalaisille opettaa.
Paavo Raappana, projektisuunnittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
