Sairaalassa diagnoosin vahvistuttua lääkäri antaa potilaalle tietoa potilasjärjestöjen toiminnasta. Viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä on kehitetty vuosia sote-sektorilla, jossa järjestöt toimivat muun muassa edunvalvojina ja ostopalveluiden tarjoajina. Myös kotouttamistyössä järjestöt ovat merkittävä voimavara, mutta viranomaisten ja järjestöjen välisessä yhteistyössä on vielä paljon mahdollisuuksia syventämiseen. Yksi osa-alue, jossa yhteistyötä voisi kehittää, on viranomaisten työssä asiakkaiden järjestötoimintaan ohjaaminen.
Järjestöt tekevät arvokasta työtä maahan muuttaneiden kotoutumisen tukemiseksi. Järjestöjen vahvuus on muun muassa ihmisten välisessä arkisessa vuorovaikutuksessa ja tasavertaisessa kohtaamisessa. Järjestötoiminta tukee osallistujia neuvontatyöllä ja koulutustoiminnalla. Osallistujat oppivat uusia taitoja, verkostoituvat ja saavat tilan itsenäiselle toimijuudelle. Järjestön jäseninä maahan muuttaneet eivät ole ainoastaan toiminnan kohteita vaan myös sen toteuttajia ja osa kansalaisyhteiskuntaa.
Yhteistyön esteitä puretaan luottamusta rakentamalla
Viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöllä on esteitä. Järjestöjen ja viranomaisten toimintakulttuurit ovat usein tuntemattomia toisilleen. Järjestömaailmassa ei välttämättä osata pukea toimintaa sanoiksi eikä markkinointiin ole resursseja. Toimijat muuttuvat, eivätkä yhteystiedot pysy aina ajan tasalla. Viranomainen ei voi olla varma, onko järjestö halukas tai valmis vastaanottamaan uusia osallistujia viranomaisen ohjaamana. Lakisääteiseen työhön orientoituneet viranomaiset eivät ole velvoitettuja tekemään järjestöyhteistyötä, ja se jää aiheesta kiinnostuneiden varaan – jos työaika sallii.
Yhteistyössä tärkeintä on luottamus. Järjestöyhteistyölle tulisi antaa viranomaistahoilta enemmän arvoa. Yhteistyö tulisi sisällyttää työprosesseihin ja toimintaohjeisiin. Miksi järjestötoimintaa ei voisi sisällyttää järjestelmällisemmin kotoutumissuunnitelmiin? Viranomaisten näkökulmasta on tärkeää, että järjestötoiminta on läpinäkyvää ja säännöllistä sekä kohtelee osallistujiaan yhdenvertaisesti. Olennaista on, että tietoa toiminnasta löytyy helposti.
Yhteistyön sujumisen kannalta on myös ratkaisevaa, että järjestö- ja viranomaistoiminnalle on sovittu selkeät roolit ja niiden suhteesta toisiinsa on tarpeen neuvotella yhdessä paikallisesti. Luottamus lisääntyy usein parhaiten arkisessa vuorovaikutuksessa – ja viranomaisille ja järjestötoimijoille tulisikin luoda enemmän kohtaamisen paikkoja.
Uudenmaan ELY-keskuksen Järjestöistä voimaa kotoutumiseen -hanke on yksi esimerkki, jossa viranomaisten ja järjestöjen kumppanuutta vahvistetaan. AMIF-rahoitteisessa hankkeessa viranomaisia ja järjestötoimijoita tuodaan yhteisen pöydän ääreen sekä tuetaan ja innostetaan yhteistyöhön järjestämällä tapahtumia, työpajoja ja koulutuksia. Hankkeen pilottipaikkakuntia ovat Vantaa, Espoo, Mäntsälä ja Karkkila.
Hankkeen keskeisin toiminto on rakentaa kotoutumista tukevaa ruohonjuuritason työtä kokoava verkkopalvelu, jota viranomaiset ja järjestöt ovat suunnitelleet ja kehittäneet yhdessä. Kotoutumisentukena.fi-verkkopalvelun tarkoitus on tehdä kotoutumista tukeva työ helposti löydettäväksi hakukoneella, jonka avulla maahan muuttaneille suunnattuja ryhmiä ja toimintaa voi etsiä erilaisin hakukriteerein. Sivusto aukeaa käyttäjille suunnitelmien mukaan syksyllä 2018.
Elina Kutramoinen, projektisuunnittelija, Järjestöistä voimaa kotoutumiseen -hanke, Uudenmaan ELY-keskus
Kuvassa Järjestöistä voimaa kotoutumiseen -hankkeen työntekijät Elina Kutramoinen ja Milla Mäkilä. Kuva: Memmi Ojantola
Lisätiedot:
Järjestöistä voimaa kotoutumiseen -hanke (ely-keskus.fi)
