Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Kotouttaminen kannattaa

Julkaisupäivä 13.6.2017 9.49 Blogit

Simo AhoMaahanmuuttajien työllistyvyys vaihtelee suuresti maahantulon syyn mukaan. Työperäisistä syistä tulleet useimmiten työllistyvät hyvin, eivätkä he yleensä tarvitse tai käytä työvoima- tai kotoutumispalveluja. Työnhakijaksi ilmoittautuvista ja samalla kotoutumistoimenpiteiden piiriin tulevista maahanmuuttajista valtaosa muuttaa Suomeen perhesyistä ja noin viidennes pakolaisena tai tutkinto-opiskelijoina EU:n ulkopuolelta. Heidän työllistymisensä on vaikeampaa ja he tarvitsevat kotoutumista edistäviä toimenpiteitä.

Ensimmäisiä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä on kotoutumissuunnitelma, jollaisen laatii valtaosa työnhakijaksi ilmoittautuvista maahanmuuttajista. Jos suunnitelmaa ei tehdä, maahanmuuttajat usein joko työllistyvät nopeasti tai muuttavat pian pois Suomesta.

Vuonna 2008 ensimmäisen kotoutumissuunnitelmansa laatineista 83 % osallistui vähintään yhteen toimenpiteeseen kolmen vuoden kotoutumiskaudella. Yli puolet osallistuneista osallistui vähintään kolmeen ja neljännes vähintään viiteen toimenpiteeseen.  Kotoutumiskoulutus on selvästi yleisin toimenpide; harjoittelu ja valmennus ovat myös yleisiä. Muut toimenpiteet ovat varsin harvinaisia kotoutujilla, ainakin kotoutumissuunnitelmasta alkavalla kolmivuotiskaudella. Maahanmuuttajien aktivointiaste (toimenpiteisiin osallistuneiden osuus potentiaalisesta kohderyhmästä) on selvästi korkeampi kuin suomalaisperäisten työnhakijoiden.

Työllistymiseen tähtäävän suunnitelman laatiminen ja myös sen päivittäminen tarvittaessa on kotoutujien kohdalla selvästi yleisempää kuin suomalaisperäisten työnhakijoiden kohdalla. Kotoutujat osallistuvat myös koulutukseen ja muihin toimenpiteisiin yleisesti. Kotoutumistoimenpiteet siis näyttävät tavoittavan kohderyhmänsä. Mutta ovatko kotoutumistoimenpiteet vaikuttavia?

Kotoutumislain säätämisellä vuonna 1999 ja sen myötä luodulla kotouttamisohjelmalla on ollut myönteinen vaikutus verrattuna siihen, että erityisesti maahanmuuttajille suunnattuja kotoutumistoimenpiteitä ei olisi lainkaan, jolloin maahanmuuttajille olisi tarjolla samat palvelut kuin muillekin työnhakijoille.

Miten hyödyllistä eri kotoutumistoimenpiteisiin osallistuminen on verrattuna siihen, että niihin ei osallistuta? Mikä on vaikuttavaa missäkin kohderyhmässä? Keiden kohdalla toimenpiteet ja palvelut ovat osoittautuneet riittämättömiksi? Näihin kysymyksiin ei juuri ole haettu vastauksia systemaattisilla, korkeat pätevyyskriteerit täyttävillä vaikuttavuustutkimuksilla. Tutkimusryhmäni selvitti kotoutumiseen osallistumista ja sen jälkeistä menestystä työmarkkinoilla vuosina 2003 ja 2008 kotoutumissuunnitelman laatineiden osalta viisivuotisen seurannan pohjalta.

Kotoutumiskoulutus on usein hyödyllistä ja osalle maahanmuuttajista välttämätön edellytys työllistymiselle, mutta yksinään se ei näytä keskimäärin edistävän työllistymistä. Mikäli kotoutumiskoulutusta täydentää harjoittelu tai valmennus, työllistyminen kasvaa. Selvästi näitä toimenpiteitä vaikuttavampia ovat ammatillinen työvoimakoulutus tai palkkatuki, mutta vain muutama prosentti osallistui näihin toimenpiteisiin kotoutumiskaudella. Ilmeisesti kannattaisi kohdistaa näitä toimenpiteitä useammalle kotoutujalle ja nykyistä aikaisemmin. Ammatilliseen työvoimakoulutukseen osallistuneet tai palkkatukea saaneet maahanmuuttajat työllistyvät lähes yhtä usein kuin kantaväestön kuuluvat vastaaviin toimenpiteisiin osallistuneet.

Työkokemuksen saaminen suomalaisilta työmarkkinoilta näyttää olevan ensiarvoisen tärkeää. Edes jonkun verran työkokemusta kotoutumisaikana hankkineet työllistyvät olennaisesti muita paremmin toimenpiteisiin osallistumisesta riippumatta. Kotoutumispalveluissa olisi edelleen panostettava siihen, että ne edistäisivät ensimmäisen, vaikka lyhytaikaisenkin, työpaikan saamista ja työkokemuksen karttumista.

Simo Aho, erikoistutkija, YTL, Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuslaitos

Lue lisää:

Aho & Mäkiaho: Maahanmuuttajat ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus (julkaisut.valtioneuvosto.fi)

Sarvimäki M & Hämäläinen K: Integrating Immigrants – The Impact of Restructuring ALMP. Journal of Labor Economics, vol. 34: 479–508, 2016

Hämäläinen K, Pesola H & Sarvimäki M: Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 43/2015

Sihto M, Tuomaala M & Sardar P: Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuonna 2010. TEM-analyyseja 42/2012  

 

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita