Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Omalla kielellä toteutettu yhteiskuntaorientaatio auttaa kotoutumisen alkuun

Julkaisupäivä 5.10.2017 12.43 Blogit

Kotoutuminen ja osallisuus edellyttävät ymmärrystä siitä, miten uuden kotimaan yhteiskunta toimii. Kotona Suomessa -pilottihankkeissa (ESR) on kokeiltu syksystä 2016 lähtien erilaisia yhteiskuntaorientaation malleja, joissa tarjotaan juuri maahan tulleille tietoa näiden omalla kielellä suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista. Kokemusten perusteella koulutusjaksot tuottavat merkittävää lisäarvoa kotoutumisen alkuvaiheeseen.

Yhteiskuntaa koskevan tiedon saaminen omalla kielellä mahdollistaa myös abstraktien ja monimutkaisten asioiden ymmärtämisen suomen kielen taidon puutteista huolimatta, ja saatua tietoa voidaan hyödyntää heti kotoutumisen alkuvaiheessa. Kotoutumisen alkuvaiheessa motivaatio oppia uuden kotimaan asioita on usein suuri, ja se saadaan orientaatiojaksoilla hyvin hyödynnettyä. Kahdesta kahdeksaan viikkoon kestäviin orientaatiojaksoihin on sisällytetty myös osallistujien henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa sekä yleensä suomen tai ruotsin kielen opetusta.

Malli heti kotoutumisen alkuvaiheeseen sijoittuvan koulutusjakson toteutukselle tulee Ruotsista, missä laki edellyttää, että kunnat tarjoavat humanitäärisin syin oleskeluluvan saaneille maahanmuuttajille vähintään 60 tuntia yhteiskuntaa koskevaa opetusta. Ruotsin mallista poiketen useimpien Kotona Suomessa -pilottihankkeiden toteuttamien orientaatiojaksojen kohderyhmää ovat kaikki maahanmuuttajat maahantulon syyhyn tai esimerkiksi työmarkkinastatukseen katsomatta.

Kiittävää palautetta myös osallistujilta

Osa orientaatiojaksoista on toteutettu niin, että opetus on ollut eri kielille tulkattua ja osassa opettajana ollut opiskelijoiden kanssa samaa äidinkieltä puhuva ja mahdollisesti samankaltaisen taustan omaava henkilö. Molemmista toteutustavoista on myönteisiä kokemuksia, mutta omakielisen opettajan antamaa opetusta voidaan pitää ylivoimaisena: se mahdollistaa Suomen ja kotimaan tapojen ja kulttuurin vertailun käyttämisen opetusmenetelmänä. Omakielinen opetus on myös tulkattua opetusta kustannustehokkaampaa, kun opettajan lisäksi ei tarvita tulkkia.

Pilottihankkeiden orientaatiojaksojen osallistujat ovat antaneet jaksoista kiittävää palautetta.  Joissain hankkeissa osallistujat ovat tuoneet esiin, että hyödyllisintä heille on ollut jaksolla tehty kulttuurierojen läpikäyminen. Lisäksi jotkut osallistujat ovat kokeneet, että koulutus on antanut uskoa siihen, että elämä ja pärjääminen Suomessa on mahdollista. Opiskeluryhmässä syntyneet sosiaaliset suhteet ovat myös olleet monille vasta maahan muuttaneille tärkeitä.

Omakielisten yhteiskuntaorientaatiojaksojen tarjoaminen on merkittävä askel kotoutumispalvelujen kehittämisessä. Jaksojen on todettu tuottavan huomattavaa lisäarvoa sekä kotoutumiskoulutukseen osallistuville kotoutujille että esimerkiksi työssäkäyville kotoutujille. Piloteista saatujen hyvien kokemusten perusteella olisikin tärkeää, että kotoutujille tarjottaisiin mahdollisuutta omakieliseen yhteiskuntatiedon opetukseen heti kotoutumisen alkuvaiheessa.

Ilona Korhonen, projektipäällikkö, Hyvä alku -hankesosio

Kommentit
Lisää kommentti
Erika Jokinen
Hämeenlinna on yksi kaupunki, jossa tätä toimintaa tarjotaan kaikille kiinnostuneille kotoutumisen alkuvaiheen maahanmuuttajille. Huoli on, miten omakieliset yhteiskuntainfot saadaan jatkumaan hankkeen jälkeen? Onko kenelläkään antaa vinkkiä rahoitusratkaisuista jatkoon?
Yhteistyöterveisin,
Hämeenlinnan kaupungin maahanmuuttajatyön tiimi
Kirjoitettu 31.10.2017 10:11.
Margareta
Vasta maahan muuttaneiden oman kielen ja samasta kulttuuritaustasta tulevien ohjaajien tuen sisällyttäminen kotoutumisen alkuvaiheen orientaatiojaksoihin on merkittävä askel virallisten kotoutumispalveluiden kehittämisessä. Moniheli haluaa kuitenkin nostaa esille, että maahanmuuttajayhteisöt- ja järjestöt ovat jo pitkään tarjonneet omakielistä vertaistukea kotoutumisen tueksi. Tästä huolimatta järjestöjen osaamisen hyödyntäminen osana virallisia kuntien ja oppilaitosten tarjoamia kotoutumispalveluja jää kuitenkin aivan liian usein käyttämättä. Suomen sadoista maahanmuuttajayhdistyksistä merkittävä määrä panostaa työssään maahan muuttaneiden kotoutumisen tukemiseen erilaisin palveluin, kuten kieliopetukseen, tiedonjakoon suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista sekä sosiaaliseen ohjaukseen ja neuvontaan.

Maahanmuuttajajärjestöjen tarjoamissa vertaistukeen ja kokemusasiantuntijuuteen perustuvissa palveluissa on merkittäviä hyötyjä:
1. Omalla kielellä, omin käsittein, pystytään maahan vastatulleille kertomaan suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista tavalla, joka mahdollistaa suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin hahmottamisen nopeammin.
2. Saman elämäntilanteen läpikäynyt on usein paras tuki, kun toinen maahanmuuttaja ymmärtää uuden tilanteen hämmentävyyden paremmin.
3. Maahanmuuttajien omat yhdistykset tarjoavat elintärkeitä verkostoja juuri maahan muuttaneelle, mikä estää syrjäytymistä ja edistää osallisuutta.
4. Maahanmuuttajien yhdistyksillä on usein iso rooli myös radikalisoitumisen ehkäisyssä, yhdistysten tarjotessa vertaisverkostojen lisäksi positiivisia esikuvia oman paikan löytämisestä uudessa kotimaassa.

Maahanmuuttajajärjestöjen osaamista, potentiaalia ja kokemusta tulisi hyödyntää paremmin osana virallisia kotoutumispalveluja. Ongelmana on se, että järjestöjen tekemä työ kotoutumisen tukemisessa jää liian usein tunnistamatta ja tunnustamatta. Parannusta tähän voisi hakea tiivistämällä eri sektorien välistä yhteistyötä niin alkuvaiheen kotoutumispalveluiden kuin varsinaisten kotoutumiskoulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Kotoutumisen talkootöissä tarvitaan nyt ennen kaikkea rohkeutta ja kykyä hyödyntää jo olemassa olevia palveluja ja rakentaa niistä toimivia yhteistyön malleja. Toinen toisensa tunteminen ja molemminpuolinen osaamisen arvostaminen palvelevat kaikkia ja vahvistavat maahanmuuttajien siirtymistä nopeammin työmarkkinoille ja yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi.

Moniheli ry,
Riitta Salin, toiminnanjohtaja
Margareta Tahvanainen, projektikoordinaattori
Kirjoitettu 31.10.2017 11:11.
Selaa blogin artikkeleita